Kun olimme häämatkallamme Lontoossa, nautimme illallista Canary Wharf -alueella olevassa ravintolassa, jossa nautimme entrecote-pihviä hanhenmaksavoilla. Tämän jälkeen on ollut selvää, että juuri muita pihvejä ei perheessämme juuri enää osteta. Rasvainen, maukas ja murea pihvi voittaa mielestäni sisäfileen 6-0.
En yleensä tee tämän välikyljyksen seuraksi juuri kastikkeita, vaan tarjoan sen kasvisten ja runsaan maustevoi-tarjonnan kera. Pihvin maustan suolalla ja pippurilla, jotta lihan hieno maku ei peity.
Tällä kertaa löysin suomalaista entrecoteta Stockmannin Herkun tarjouksesta vain 12,90 €/kg, luomuna se olisi maksanut 25,80 €/kg. Suolana käytin Maldonin savustettua merisuolaa, joka sopisi täydellisesti myös graavilohen päälle. Maustevoina oli tarjolla kolmea eri laatua: yrtti-persilja, valkosipuli- ja grillimaustevoita.
Jos olet Yhdysvalloissa, löydät tämän pihvin listalta nimellä rib eye, Australiassa taas nimellä Scotch fillet.
Entrecote-pihvi
- Nosta pihvit tuntia ennen paistamista huoneenlämpöön, avaa paketti ja ota pihvit toisistaan erilleen.
- Lämmitä pannu kuumaksi, laita tilkka oliiviöljyä ja paista pihviä molemmilta puolilta 3 minuuttia (medium). Medium miinus 2 minuuttia per puoli, medium plus 4 minuuttia per puoli.
- Mausta mustapippurilla ja suolalla.
- Tarjoile kasvisten ja maustevoin kanssa.
Viiniksi valitsin entrecoteille chileläisen Leyda Las Brisas Pinot Noirin, noin 15 euroa.
Viiniä on kuvailtu nahkaiseksi, kirsikkaiseksi ja hedelmäiseksi: lue lisää esimerkiksi Helsingin Sanomien arviosta. Lievästi hapokas viini oli todellinen vikavalinta meidän makuumme: hedelmäisyys, tarkkaan sanottuna marjaisuus oli niin maussa niin pinnalla, että vaihdoimme viiniä kesken aterian. Olen useasti yrittänyt tulla Pinot Noirin ystäväksi, mutta täytynee jatkaa vielä harjoituksia tämän rypäleen kanssa...
Mutta positiivisempiin kokemuksiin: yksi nautiskeluviinisuosikkimme (tuo on kyllä hienostelua, meidän perheessä sanotaan ihan rehdisti ”juomaviini”) on italialainen Voga (noin 10 €), jonka bongaa Alkosta jo erikoisen pullonsa vuoksi. Merlota, Cabernet Sauvignonia, Shirazia ja Pinot Noiria yhdistelevä viini on hitusen mausteinen ja keskitäyteläinen.
Ehdottomin lemppariviinimme nautiskeluun on Malbec-rypäleestä tehty Graffigna, noin 9 € pullo, saatavina myös hanapakkauksena. Tämä viini tuntuu sopivan kaikille ja kaiken kanssa: se ei ärsytä yleensä hyvin tanniinista ja täyteläisistä pitäviä juojia, eikä ole myöskään mitään marjamehulitkua.
Toissa viikolla kokeilimme pitkästä aikaa pippuripihvejä bernaise-kastikkeen kera. Viinivalinta osui tälle yhdistelmälle todella nappiin, Salice Salentino Rosso Nero Riserva. Viini hurmaa myös hinnallaan, joka on noin 9 euroa. Lue lisää vaikka Viinilehden netistä.
Bearnaise-kastikkeista puheen ollen, en ole tehnyt kastiketta itse enää vuosiin löydettyäni Knorrin valmiskastikkeen. Hunajalla ja valkoviiniviinietikalla maustettu kastike sopii omaan makuuni juuri hienosti ollessaan samaan aikaan juuri oikean paksuista ja kirpeän maukasta.
Ja vielä hieman viiniasiaa: oletteko muuten lukeneet Alkon kesäkuussa voimaan tulevasta uudistuksesta myymälöissä? Viinit tullaan jaottelemaan uusiin eri makutyyppeihin hyllynreunaetiketeissä. Uudet, kuluttajatutkimuksen kautta syntyneet tyypit tulevat olemaan seuraavat:
Punaviinit: Marjaisa & raikas, pehmeä & hedelmäinen, mehevä & hilloinen, vivahteikas & kehittynyt sekä roteva & voimakas.
Valkoviinit: Pehmeä & kepeä, lempeä & makeahko, pirteä & hedelmäinen, vivahteikas & ryhdikäs sekä runsas & paahteinen.
Eipä ihme, jos ei Leyda oikein maistunut tai sopinut ruokaan. Useimmat Pinot Noir-viinit ovat melko hapokkaita. eivät ne ehkä ole kovin helposti lähestyttäviä. Tuo Leyda oli meidän makuun yllättävän tasapainoinen ja hedelmäinenkin.
VastaaPoistaRuokaan yhdistettynä Pinot Noir ei ainakaan viinikirjallisuudessa ole varsin mikään pihviviini, vaan sen kavereita ovat enenmmänkin kypsät pataruoat. Omasta kokemuksesta se on muuten mainio viini pizzalle. Ruoassa oleva hapokkuus tasaa viinin hapokkuutta ja antaa tilaa hedelmäisyydelle. Kokeile joskus, jos Pinot Noir-viinit kuitenkin kiinnostaa. :)
Täytyy ehdottomasti kokeilla pinotia vielä jonkun toisen ruoan kera. Virheistäänhän sitä onneksi oppii :D
VastaaPoistaJa viinithän on ikuinen opiskelun aihe. Aina oppii uutta! Ja sitä makeammalta maistuvat sitten hyvät löydöt ja "täydelliset parit" :)
VastaaPoista