Italialaista pestoa itse tehtynä

En ole koskaan ollut suurenmoinen pestonrakastaja, sillä olen ostanut sitä vain valmiina purkissa. Kun keittiössä oli jäänyt yli iso nippu basillikaa ja jääkaapissa oli pussi pinjansiemeniä, päätin kokeilla tehdä pestoa itse ja I'm in love. 


Tämä olikin ihanaa, eikä maistunut lainkaan kirpeältä tai metalliselta, kuin purkista tullut pesto. Mössö maistui sellaisenaankin patongin päällä, mutta kun täytin patongin vielä parmankinkulla, mozzarella ja tomaatilla, oli ihana minilounas valmis. 


Valkosipulit todellakin kannattaa laittaa massaan puristimen kautta, sillä ne eivät tahdo tehosekoittimessa oikein mussaantua massan joukkoon. Ohjeesta poikkesin sen verran, että minulla ei ollut pecorinoa, vaan ainoastaan parmesan-juustoa käytössäni. 

Ohje on peräisin Helsingin Sanomista. Tästä määrästä tuli juuri tuolainen vanhaan Dijon-purkkiin sopiva annos valmista pestoa. 


Italialainen pesto

• Nippu basilikaa (noin 30-40 lehteä)
• Kourallinen pinjansiemeniä
• 2-3 rkl pecorinoa
• 2-3 rkl parmesaania
• 2-3 valkosipulin kynttä
• 1 1/2 dl oliiviöljyä
• ripaus karkeaa suolaa

1. Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla, jolloin niiden maku irtoaa. Älä päästä mustumaan.

2. Pane pinjansiemenet basilikan lehtien kanssa marmorihuhmareeseen ja survo puunuijalla. Peston nimi juontaa juurensa jauhamista tarkoittavasta verbistä. Lisää suola ja puristettu valkosipuli.

3. Kaada seos tehosekoittimeen ja lisää juustoraaste vähitellen joukkoon. Jos pecorinoa ei ole saatavilla, käytä pelkkää parmesaania. Lisää seokseen oliiviöljyä loraus kerrallaan. Jatka, kunnes seos muuttuu sileähköksi tahnaksi. Jos teet pestokastikkeen käsin, sekoita oliiviöljy puulusikalla seokseen. Pane valmis pestokastike jääkaappiin ja anna sen maustua muutama tunti

Täydellinen kanamarinadi

Huh, nyt kun asunnon muutosta, kirppiksestä ja kuumeesta on selvitty, on taas aikaa kirjoitella. Kiitos kaikille hienoista vinkeistä kirppis-asiassa, miltei kaikki meni kaupaksi ja rahaa tuli kotiin yli 400 euroa!

Kamaa jäi kuitenkin sen verran yli, ja muutossa löytyi lisää, että menemme varmasti uudelleenkin kirpputorille. OIihan se ihan hupaisaa puuhaa kaikessa outoudessaan. Kalliossa olisi luvassa12.5. Siivouspäivä eli iso katukirppis, jota harkitsen myös. 

Mikäpä on ihanampaa kun suloisen ruoan tuoksu joka täyttää asunnon. Sitä on ainakin luvassa, kun marinoi kanan rintafileet seuraavalla tavalla.


Miksi marinadi nyt sitten on niin täydellinen? Koska se on niin helppo, halpa, raaka-aineet löytyy usein kaapista ja se ei sisällä tippaakaan sitä ällöä punaista litkua jossa kanat Suomessa yleisesti kaupataan.


Itse tykkään paistaa kananrinnat pannulla, mutta sitä varten leikkaan ne pitkittäin kahtia jotta saan tarpeeksi littanoita pihvejä. Ne paistuvat nopsasti, melkeinpä minuutissa per puoli. 


Tämän marinadin pohja on Kariniemen sivuilta.


Sitruuna-valkosipulimarinoitua kanaa

• Maustamattomia kanan rintafileitä
• 3 valkosipulinkynttä
• 1 tl sitruunankuorta
• 1 rkl sitruunamehua
• 1,5 dl oliiviöljyä
• Mustapippuria tai sitruunapippuria
• Suolaa
• Halutessasi vielä 1tl basiilikaa tai persiljaa

1. Sekoita kaikki ainekset yhteen, marinoi kanaa huoneenlämmössä ainakin 30 minuuttia ja paista fileet pannulla kypsiksi. 

Se kauniimpi graavilohi

Kirjoitin aiemmin kalapaniikistani, jossa "tilassa" ostin jättimäisen ison lohifileen. Puolet siitä meni tähän uuniloheen ja puolet päätin graavata. 


En lähtenyt etsimään mitään sen kummempia ohjeita tai mittoja, vaan tein graavauksen "selkärangasta" kuten muistan tehneeni sitä monia kertoja. 


Kaunis punajuurella värjätty lohi on kalatarjoilun kunkku joulupöydässä, mutta piristää toki aamiaisia tai brunsseja milloin vain. Lautasella-blogissa on tarjolla myös kauniin punaista kalaa, mutta vodkalla maustettuna! Tätäpä täytyy kokeilla itsekin seuraavan kerran, jouluunhan se passaisi juuri jetsulleen. 


Punajuurella värjätty graavilohi

• Lohta
• Maldon-suolaa
• Juoksevaa hunajaa
• Roseepippuria
• Punajuuria (joko raakoja, kypsiä tai etikkaliemestä)

1. Ota kaksi isoa palaa foliota ristikkäin ja aseta lohi sen päälle. Mausta lohi runsaasti ja aseta sen jälkeen päälle ohuiksi lohkoiksi leikatut punajuuret.
2. Kääri paketti tiukasti folioon, aseta lautaselle tai astiaan ja pistä paino päälle. Painoksi käy esimerkiksi litran maitopurkki. 
3. Käännä pakettia pari kertaa, graavilohi on valmista kahdessa päivässä.

Luksusta arkeen: Tryffelipasta

Olen taas uudelleen innostunut Nigellasta Livillä pyörivän ohjelman ansiosta. Simppeleitä helppoja arkiruokia, joissa on jumalainen luksuksen tuntu. Mitä muuta voisi ihminen toivoa?

Kirjoitinkin aiemmin matkastamme Firenzeen, josta toimme tuliaiksi mustia tryffeleitä. Miehelläni ja minulla oli pitkään kestänyt vitsi siitä, että koska kokkaan hänelle aamiaiseksi tryffelimunakasta, ja niin reissun jälkeen teinkin. Mies ihastui tryffelin makuun vielä enemmän kuin minä, joten Helsingin vanhasta kauppahallista tarttui mukaan myös tryffeliöljyä. 

Pullo on maannut kuitenkin liki käyttämättömänä. Kun en itse ole valtaisa tryffelifani, on tuntunut oudolta sitä  ruokiin alkaa punkeamaan. Nigella teki ohjelmassaan kuitenkin niin hyvännäköistä tryffelipastaa, että sitä olin valmis kokeilemaan. Ja nautinkin koko kulhollisen itse arkipäivän lounaana, pientä luksusta elämään :-)


Ps. Kiitos kaikista kommenteista joita sain tekstiini jossa etsin apua kirppisasiantuntijoilta. Olen nyt sitten huomenna 24.3.2012 menossa ensi kertaa elämässäni Valtterin kirppikselle Helsinkiin. Olen hinnoitellut kaikki kamat nyt täysin hatusta, hyvin alakanttiin mielestäni. Kiitokset varoitteluista haaskoista, jännittää ihan hirveästi miten päivä sujuu. Kamaa on aivan valtavasti, jännä nähdä mistä tulee nyt sitten "hittituotteita". Laukkuja on hirveästi, dvd:itä, kirjoja, vaatteita, pelejä, astioita ja niin edelleen.

Nigellan tryffelipasta

• Spagettia
• Suolaa
• 1 muna
• 3 rkl kuohukermaa
• 3 rkl parmesan-juustoa
• Muutama tippa tryffeliöljyä maun mukaan
• Valkopippuria
• 1 rkl voita

1. Laita pasta kiehumaan suolattuun veteen. Keitä spagettia kaksi minuuttia vähemmän kuin minkä pakkaus antaa ohjeeksija varmista että se on al dente. 
2. Sekoita kulhossa muna, tryffeliöljy, kerma, valkopippuri ja parmesan. 
3. Ota desin verran pastan keitinlientä talteen, valuta se ja laita pasta takaisin samaan kattilaan missä keitit sen. Laita mukaan ruokalusikallinen voita ja desi keitinvettä. Sekoita. 
4. Sekoita pasta joukkoon muna-sekoitus ja sekoittele kunnes koko spagetti on kastikkeen peitossa. Tarkista maku, eli tarvitseeko se lisää suolaa tai tryffeliöljyä. 

Nirsoiluprojekti osa 5: Leivokset petit fours -tyyliin

Kuulostaa ehkä hassulta, mutta olen niin nirso, että olen elämässäni maistanut ehkä kolmea eri leivosta, ja pitänyt aidosti niistä vain yhdestä: sellaisesta vadelma-leivoksesta, jossa marjat on hyydytetty pintaan. 


Nirsoiluprojektini nimissä päätin myös hemmotella itseäni käymällä ihanassa Ekbergin Bakeryssä Helsingin Bulevardilla. Suloiset miniatyyrileivokset, jotka ovat siis suoria jäljennöksiä paikan isommista herkuista, olivat ostolistallani. 


Tällä kertaa oli tarjolla näitä pieniä makeita paloja: tuossa on mukana vasemmalla oleva ruskea tuhatlehtileivos (melko mitätön turhake, maistui lähinnä vain toffeelle), oikealla kolmella kuopalla koristeltu perunaleivos (aivan käsittämätön, miksi kukaan haluaisi syödä tällaista? Maistui pahville jossa päällä on sokeria) ja erilaisia bebe-tyyppisiä paloja (kaikki olivat ällömakeita, en pistä suuhuni uudelleen).  Mazariini, tuo vaaleanpunainen keskellä jossa on keltainen koriste, sisältää omenahilloa, mutta oli myös niin öklön makea, että tuntui kuin hampaat sulaisivat suusta. 


No ei toki niin huonoa ettei jotain hyvääkin: keltainen suorakulmio on zolaika, joka on tehty pähkinäiseen pohjaan ja siinä päällä oli munavoikreemi, oikein täyteläinen ja maukas. Niinkin täyteläinen, että tuli mieleen että isompaa palaa en olisi välttämättä halunnutkaan ahtaa sisääni. Marjapetitfoursit olivat myös hyviä, samoin perinteinen brownie. 


Palat maksoivat 1,40 € kappale. Niin huikean kauniita nämä ovat, että jos tiedät ystäviesi tai muiden rakkaidesi leivoksia rakastavan, vie näitä kylään mennessäsi kasa tuliaisiksi. Englantilaisen teen jälkiruokana nämä toimisivat myös hienosti tai siis toki minkä tahansa illallisen päättävinä, kahvin kanssa tarjoiltavina petit fourseina.  Katso Ekbergin sivuilta lisää. 
http://www.cafeekberg.fi/patisseries/listPatisserie/petitfours

Ekberg Bakery täytti hiljattain 160 vuotta ja uudisti sen kunniaksi pakkauksensa ja nettisivustonsa. Nyt pakkauksissa on ihanan moderni henki vanhaa kunnioittaen. Olen aina rakastanut myös turkoosin, vaaleanpunaisen ja tummanruskean yhdistelmää joka näissä pakkauksissa nykyään on. 

En toki elä vain leivoksilla, joten nappasin mukaan matkaan samalla myös keskikokoisen quiche lorrainen, vanhan suosikkini jonka tiedän maistuvan minulle huoneenlämpöisenä ja olevan siten helppo lounas.

Kana-chorizo-perunapannu

Nigella Lawson teki tätä ihanaista ruokaa keväällä Suomessa näkyvässä ohjelmassaan, ja laitoin sen heti muistiin. Tukeva ruoka pitkän työpäivän jälkeen oli haaveissa pitkään, sopivien chorizo-makkaroiden etsintä kesti hieman.

Yritin käydä ostamassa chorizoja Hakaniemen hallista, mutta raaka-makkarat olivat Reinin lihassa niin jäässä, että olisi pitänyt ostaa koko kaukalollinen makkaraa, monta kiloa! Niin isoa pakastinta perheemme ei omista, joten tyydyin Lidlin Dulano-merkin chorizoihin.

Laitoin pikkaisen enemmän mausteita vuokaan kuin Nigella ja käytin paloiteltuja koipireisipaloja. Uusia perunoita ei nyt myöskään vuodenajasta johtuen löytynyt :D Vaihdoin myös oreganon basillikaan ihan sen vuoksi koska oregano oli päässyt itseltäni loppumaan. Mielestäni melkein mikä tahansa yrttimauste tai niiden sekoitus sopisi tähän. Appelsiinista en oikein välitä ruoanlaitossa, joten korvasin sen runsaalla valkosipulilla.

Suosittelen sivuun ehdottomasti valkosipulimajoneesia.

Tämä määrä sopii tällaiseen metalliseen paistovuokaan. Jos teet ruoan korkeareunaisella pellillä, tuplaa annos jotta chorizojen ihanaa paprikaista öljyä varmasti leviää kaikkialle.

Alkuperäinen ohje Nigellan sivuilla.

Kana-chorizo-perunapannu

2:lle

• Pari lorausta oliiviöljyä
• 3 koipireittä, leikkaa ja revi kahtia
• 300 g chorizo-makkaraa
• 500 g perunoita
• 2 valkosipulinkynttä
• 1 tl suolaa
• 1 tl yrittimaustetta
• 1 tl paprikamaustetta
• 1 tl valkosipulisuolaa
• Punasipulia isoina lohkoina

1. Laita uuni lämpeämään 220 asteeseen.
2. Kaada öljy vuoan pohjalle ja leikkaa kanan koipireidet kahtia.
3. Kääntele kananpaloja öljyssä, lisää mukaan perunat, sipulit ja muutaman sentin pituiset makkaranpalaset. Ripottele päälle mausteet ja hiero ne huolellisesti kaikkialle pannuun.
4. Paista yhteensä tunti uunin keskitasolla, kääntele perunoita ja kanoja öljyyn puolivälissä paistamista.
5. Nauti valkosipulimajoneesin kanssa.   

B-Smokery tulee Tukkutorille

Olen aina rakastanut Helsingin Tukkutoria, ja nyt kun asun Kalliossa aivan alueen vieressä, on kihelmöivää odottaa minkälaiseksi alue muodostuu ensi syksynä. 


Vaikka paikka on ihana vanhanaikaisuudessaan jo nyt, vain harvaan paikkaan "pääsee" sisälle, sillä vähittäismyyntiä yrityksistä harrastaa niin harva. Kerroinkin jo, kuinka viime viikolla seikkailin Lihakonttorin Deliin, samalla reissulla kävin myös Wotkinsilla, josta mukaan tarttui pääsiäsien karitsan potkat ja pari peltopyytäkin. Ilman tukkukorttia juuri muut paikat eivät taviksille avaudukaan. 

Lihakonttorin Delin juustotiski

Odotan erityisellä innolla syksyä koska Ravintolapäivän suosikkini B-Smokery avaa ovensa Tukkutorilla. Pojat varmasti kehittelevät vaikka mitä uutta paikkaan, mutta toivon että sieltä saisi aina heidän upeaa Pulled Porkiaan hyvällä kastikkeella. Kuvailussaan he lupaavat ainakin panostavansa edelleen etelävaltiolaiseen slow foodiin. Kundeilla on myös uusi nettisivusto auki, josta voi lupauksen perusteella seurata miten ravintolan pystyttäminen sivutyönä tulee miehiltä sujumaan.


Tämä nyt on vanhaa tietoa jo asiasta helmikuussa intoilleille, mutta muita uusia yrityksiä syksyllä avattavalla uudella Tukkutorilla ovat:
                                                            

Lihakauppa Roslund Ky

- Laadukas bistro, grilli, puoti ja perinteinen lihakauppa rouheassa ja lämpimässä miljöössä.

- Yritys on tuttu Helsingin vanhasta kauppahallista.

Ho’s Food

- Kiinalaiseen katukeittiökulttuuriin pohjautuva ravintola tarjoaa omassa nuudelitehtaassa valmistettuja jiaozi-, wonton-, ja riisinuudeliruokia.

- Muiden perinteisten herkkujen lisäksi järjestetään Hot Pot -iltoja, joissa ystävät kokoontuvat herkullisten tuoksujen ja makujen  ääreen.

A21 ”Flavour Studio” 

- Kokki- ja cocktailkoulu, jossa opetetaan ruoan ja juoman yhdistämistä ainutlaatuisella tavalla. 

Lisäksi Tukkutorilla toimii ruokayrityksistä syksyllä myös Pasta Factory ja Kakkukallegia. Helsingin kaupunki kertoo lisäksi että vuonna 1933 rakennettujen teurastamotilojen lisäksi Kellohalliin avataan tapahtumatila. Ravintoloitsijana ja tapahtumajärjestäjänä paikassa toimii Antto Melasniemi, joka on mies muun muassa HEL YES!in, Puttesin ja Lapin Kulta Solar Kitchenin takana. 

Chianti classicon juhlailta antipastoineen

Kävimme vuosi sitten vajaan viikon ex tempore -reissulla Firenzessä. Muutamassa päivässä kokoon kyhätty matka oli suuri  menestys kaikin puolin. Hotelli Laurus, vaikka tylsä Best Western, tarjosi kauniin maiseman suoraan Duomolle (vain 200 metrin päässä) kattoterassiltaan ja oli viehättävä paikka kokonaisuudessaan.

Lufthansan lennot olivat juuri sopivat meille, vaikka paluumatkalla jouduimmekin yöpymään yhden ylimääräisen yön Bolognassa lentokoneen mentyä rikki. Sää oli ihan mukava, vaikka pitkin ostaa uusi villatakki kun ilma olikin yllätävän vilakka. 


Tärkeintä oli, että kaupunki jossa riittää turisteja vuoden jokaiselle päivälle, oli sentään jollain tasolla siedettävä turismiruuhkassaan helmikuussa. 


Nautiskelimme pitkiä illallisia ja valtavia avotulella paistettuja Florentina-pihvejä (jos menet Firenzeen, syö Il Latinissa. Autenttisinta toscasnalaista ruokaa ja tunnelmaa), viihdyimme baareissa, lorvimme vähintään yhdessä museossa per päivä ja mutustelimme ihanasta kauppahallista ostettuja herkkusia. 

Yhtenä iltana satuimme iltapalalle Vini e Vecchi Saporiin. Muutkin matkailijat ovat olleet näemmä palveluun tytyväisiä, katso vaikka näitä Tripadvisorin arvioita. 

Olin tuona iltana kirjoittanut Foursquareen paikan vinkiksi "Enjoy Chianti Classico with awesome truffle and prosciutto roll or little foccaccia pieces in different varietes." 


Osteriassa kukaan ei puhunut muuta kuin italiaa eikä ruokalistaa löytynyt englanniksi, mutta saimme elekielellä hoidettua itsellemme yhden ihanimmista yhteisistä ruokailukokemuksista koskaan. Saimme vielä ostettua huippuhyvää viiniä mukaan, sillä Castello di Verrazzano -viinitilan omistajat omistavat myös tämän paikan. 


Tätä tunnelmaa yritin toisintaa nyt kotona. En lähtenyt nyt tekemään tryffelimunakkaita, mutta pääasia on että nuo samat toscanalaiset maut löytyivät  italialaisesta illallispöydästäni. Nyt oli siis aika korkata tuo himoittu ihana Chianti Classico jota maistoimme tuossa viehättävässä pienessä baarissa. 

Kuvailunsa mukaan se sopii erityisesti toscanalaisten antipastojen seuraksi, joten latasin pöytään Helsingin Tukkutorin Lihakonttorin delistä ostamaani superhyvää Taleggio-juustoa, La Pecora Nera -lampaanmaitojuustoa, luomu-parmankinkkua, viherpippuri-salamia ja paria muutakin juustoa. 


Tein viereen myös focacciaa ja crostineja, joiden päälle laitoimme tryffeliöljyllä maustettua munakoiso-tahnaa, marinoituja paprikoita ja tomaatti-sipuli-sekoitusta mozzarellan kera.


Marinoidut paprikat ja rosmariinifocaccia -reseptit ovat peräisin Schildts-kustantamon Italialainen buffetpöytä -kirjasta. 


Paprikoiden reseptiin minulta ei löytynyt ohjeeseen kuulunutta persiljaa eikä sitruunaa, joten korvasin ne parmesan-raasteella ja kevätsipulilla, enkä usko että jäin kaipaamaan kumpaakaan poisjäänyttä ainesta. 

Marinoidut paprikat

• 2 iso punainen paprika
• 1 valkosipulinkynsi
• Chilimaustetta oman maun mukaan
• 3 rkl persiljaa hienonnettuna
• 1/2 sitruunan kuori ja mehu
• Suolaa
• Mustapippuria
• Oliiviöljyä
• (Parmesania)
• (Kevätsipulia)

1. Kuumenna uuni 175 asteeseen. 
2. Paahda paprikoita uunissa 10 minuuttia. Jäähdytä.
3. Leikkaa jokainen paprika neljään osaan, poista siemenet. 
4. Marinoi muiden ainesten kanssa yhdessä pari tuntia huoneenlämmössä ja tarjoile leivän päällä. 

Rosmariinifocaccia

• 25 g hiivaa
• 2 1/2 dl vettä
• 7 dl vehnäjauhoja 
• 1 dl oliiviöljyä
• 2 rosmariinin oksaa
• (Oliiveja)
• Meri- tai Maldon-suolaa

1. Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää jauhot, alusta ja anna kohota puoli tuntia. 
2. Painele taikina suoraan pellille. Painele pintaan kymmenisen koloa.
3. Ripottele suola, oliiviöljy ja rosmariini pintaan. Halutessasi myös oliiveja. Jätä leipä lepäämään vielä puoleksi tunniksi. 
4. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. 
5. Paista leipää uunissa 25-30 minuuttia. 

Fenkoli-villirucola-salaatti hunaja-sinappivinaigrettella

Muistini on ihmeellinen siltä osin, että en ikinä kaupassa muista mitään reseptejä, mutta ohkaisesti muistan jonkun kuvan reseptistä. Eilen ruokakaupassa mieleeni tuli salaattiresepti jossa oli fenkolia, ja sen innoittamana kauppakassiini päätyi fenkolin lisäksi myös parmankinkkua, päärynää ja villirucolaa.

Kotiin päästyäni googletin raaka-aineilla reseptiä ja löysinkin sen mikä oli mieleni sopukoihin joskus jäänyt. Puolialastoman kokin Gordon Ramsay -henkiseen salaattiin olisi tullut vielä vesikrassia, mutta sepä nyt ei jäänyt harmittamaan kun muutoin homma oli kuosissa. Rakastan herneitä, joten lisäsin niitä ja parmankinkkua salaattiin myös. Jos tarjoilet tätä lisäkkeenä, jätä kinkku pois.

Hunajainen sinappivinaigrette-salaattikastike oli aivan huippua, uskomattoman hyvää rapean fenkolin ja pehmeän päärynän kanssa. Päärynäkään ei tummu, kun kastikkeessa on sitruunaa.

Salaatti oli niin hyvää, että aion kysellä mieheltä, josko tätä voisi tehdä pääsiäisenä lampaan viereen: uskoisin voimakkaan ja ihanan pistävän salaatin sopivan pääsiäisen menun joukkoon hienosti. 

Fenkoli-rucola-salaatti

Ruokaisana salaattina 2:lle, lisukesalaattina 4-6:lle

• 1 iso fenkoli
• 1 iso kypsä päärynä
• 1 nippu villirucolaa
• 100 g parmankinkkua
• 100g pakasteherneitä

Salaattikastike:

• 1 rkl Dijon-sinappia
• 1 rkl karkeaa sinappia
• 1 rkl juoksevaa hunajaa
• 1 rkl sitruunamehua
• 4 rkl neitsytoliiviöljyä
• Mustapippuria ja merisuolaa

1. Leikkaa fenkolit ohuiksi suikaleiksi ja upota ne pariksikymmeneksi minuutiksi jääveteen, näin niistä tulee ihanan rapeita. Itselläni ei tällä kertaa ollut jäitä, joten laitoin kylmään veteen mukaan pakasteherneet :D Hyvin toimi.
2. Sekoita yhteen salaattikastikkeen ainekset ja sekoita hyvin keskenään.
3. Leikkaa päärynä ensin neljään osaan, poista siemenet ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi.
4. Sekoita yhteen kaikki ainekset, tai tee kerrostettu salaatti laittamalla pohjalle villirucola, sen päälle päärynä, fenkoli, herneet ja kastike. Kokoa kastikkeen jälkeen päälle parmankinkkuviipaleet. 

Pääsiäisen menu

Pääsiäisen menuta olen pohdiskellut tässä jo kuukausitolkulla, ja olen päätynyt siihen, että taidan luottaa vanhoihin hyviin juttuihin. Mieluummin näin, kuin raadan koko viikonlopun keittiössä ja pilaan jonkun uuden ja kalliista raaka-aineista tehdyn ruoan.

Lammasta teen aina, tällä kertaa hyvin simppelin ja helpon reseptin, samanlaisen kuin pari vuotta sitten ja voi että se oli hyvää. 


Pöytä koristuu tällä kertaa simppelisti: laitan yksittäisiä kukkia (pioneita jos löydän, tulppaaneja ja neilikoita ainakin, valkoisina ja keltaisina) erikokoisiin ja korkuisiin vanhoihin pulloihin, vähän tähän tyyliin kuin Pinterestistä löytäneessäni Whole Livingin kuvassa. 

Pääsiäisen 2012 ruokalista on siis seuraava:

Alkudrinkki: Hendrick's GT
- Vihreä on pääsiäisen väri, joten kurkun makuinen Hendrick's gin saa lasiin koristeekseen myös vihreää herkkua.

Alkuruoka: Valkosipulikeitto
- Tärkeintä valkosipulikeitossa on mielestäni se, että valkosipulit paahdetaan kokonaisena ja kullanruskeat pehmeän makeat kynnet muussataan lopuksi perunan, kerman ja mausteiden mukaan. Tänä vuonna aion noudattaa Food Club -ohjelmassa nähtyä reseptiä.


- Juomana kuohuviiniä.




Pääruoka: Karitsan potkaa
- Kokonaiset karitsanpotkat saavat muhia uunissa kolmesta viiteen tuntia. Viereen tehnen punaviinikastiketta ja jotain perunasta. Esimerkiksi HS:n resepteissä on tällaisen "hitaan" lampaan ohje, samoin The Portrait of a Heidi -blogissa. Kotilieden ohjeessa lammas on uunissa 8-10 tuntia!


- Juomana punaviiniä, Alkon sivusto suosittaisi muun muassa herkullista klassikkoviini Amarone della Valpolicellaa (Alkossa 34,90 €), Viini-lehti ehdottaa esimerkiksi Plan B shirazia (Alkossa 11,93 €). Katsotaan sitten kuinka paljon muut pääsiäisen ostokset tekevät, niin päätän siinä vaiheessa kuinka paljon olen valmis sijoittamaan/tuhlaamaan viiniin.


Jälkiruoka: Mango-passionjäädykettä
- Kuva tuossa postauksen ensimmäisenä. Yksi maailman helpoimmista jälkiruoista, sopii hienosti kevennykseksi raskaan lampaan jälkeen. Käytännössä tekoprosessi on seuraava: kaada purkki mango-passion smoothieta astiaan, ja anna sen jäähtyä sohjoksi pakkasessa, yön yli. Ota lämpenemään tuntia ennen tarjoilua. Tarjoile passionhedelmän kuorissa mango-viipaleiden ja passionin siemenien kanssa. 


- Juomana kuoharia.

P.S. Kirjoitin joulun tienoissa, että tiesin joulun 2011 väriteeman jo ennen pääsiäistä. Niin on nytkin, vuoden 2012 joulun väriksi tulee turkoosi. Olen jo alkanut kerätä Pinterestin joulu-listalleni inspiraatiota ensi joulun koristeluun. Ja tiedän jo, että aion tehdä ensi joulun jälkkäriksi Bailey's-kakkua. Muut yksityiskohdat vielä ovat pohdinnassa, onhan tässä vielä aikaa... 

Älä usko pakkausten paistosuosituksia porsaan sisäfileessä

Lapsena en innostunut porsaanlihasta, sillä söimme sitä niin usein. Se oli halpaa, ja varmasti olisi ollut hyvääkin, ellei se olisi ollut aina täydellisen valkopippurin makuista ja harmaata, kovaa känttyä.


Jos olen jotain oppinut elämässäni ruoanlaitosta, se on se että porsasta, varsinkaan sisäfilettä ei saa paistaa liikaa. Grillissäkin porsaan kyljyksiä tohotetaan jopa parikymmentä minuuttia, kun pari minuuttia riittäisi vallan mainiosti. 


Eron paistoajoissa huomaa varsinkin kun tehdään porsaan sisäfilettä. Pakkaukset usein kehoittavat paistamaan niitä 45 minuuttia tai tunnin. Paistolämpötiloiksi tarjotaan pakkauksissa myös uskomattoman korkeita lämpötiloja. 


En käytä itse lämpömittaria, mutta olen havainnut puolen tunnin paistoajan olevan juuri sopivan. Tässäkin on varmasti sata koulukuntaa miten asiat tulisi tehdä ja ravintolakeittiöt ovat asia erikseen, mutta tämä on minun "annathan porsaanlihan olla mehevää" -koulukuntani :D


Porsaan sisäfile kerma-sinappikastikkeella

• Porsaan sisäfile
• Kuohukermaa
• Soijaa
• Dijon-sinappia
• Mustapippuria
• Suolaa
• Grillimaustetta

1. Ota file huoneenlämpöön noin tuntia ennen paistamista.
2. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. 
3. Paista pannulla filen pinnat kiinni ja laita uunivuokaan tai -pellille. Mausta esimerkiksi grillimausteella ja paista 30 minuuttia. 
4. Peitä uunista pois otettu file foliolla ja anna olla peitettynä 10 minuuttia. 
5. Tee lihan vetäytyessä kastike: kaada kuohukerma pannulle, laita joukkoon 1 rkl soijaa, 2 tl Dijonia tai muuta sinappia ja keitä kasaan pienellä lämmöllä 10 minuuttia.
6. Leikkaa liha paloiksi ja nauti kermaisen sinappikastikkeen, lisäkekasvisten ja perunoiden kanssa. 

Pasta purjosta ja parmankinkusta

Reseptin löysin Sorsanpaistajalta kun etsin käyttötapoja ylimääräisille purjoille jonka ostin alunperin viikonloppuna lohi-ruokaani varten.

Jamie Oliverin alkuperäisreseptiä en löytänyt, joten en tiedä minäkään mitä tähän piti tulla. Tein pastasta vieläkin simppelimmän version, kun kaapissa ei ollut kaikkia aineksia Sorsanpaistajan ohjeeseen. Sellaisen nopean lauantailounaan, kun on kiire ja odottaa että illalla kuitenkin syödään vielä kunnolla.

Pasta purjosta ja parmankinkusta

2:lle

• Spagettia tai pastaa kahdelle
• 100 g parmankinkkua
• 1 purjo
• 1 valkosipuli
• Oliiviöljyä
• Kasvislientä tai kasvisliemikuutio
• Mustapippuria
• Merisuolaa
• Parmesanjuustoa

1. Silppua valkosipuli ja purjo. Kuullota purjot oliiviöljyssä, kaada päälle vettä ja kasvisliemikuutio sekä mausta pippurilla. Sijoittele parmankinkut nesteen päälle, peitä kannella ja anna muhia pienellä lämmöllä pastan keittämisen ajan, vähintään 10 minuuttia.
2. Keitä pasta suolatussa vedessä, valuta se ja yhdistä kastikkeen kanssa.
3. Leikkaa parmesaanista paksuja siivuja annoksen päälle.

Kalapaniikki osa 2 eli Sitruunalohta purjo-muusilla

Kalapaniikkini eli huoli syömämme kalan määrästä manifestoutui kahtena kalaruokana viikon sisällä. Saas nähdä miten tästä eteenpäin jaksan asiasta huolehtia, mutta ainakin tämä lohi-ruoka sai niin ylistävät arvostelut mieheltä että eiköhän tätä pian uudelleen tehdä.

Good Food -lehden ilmaisesta iPad-numerosta mieleeni tuli, että purjo ja lohi voisivat sopia hyvin yhteen perunamuusin ja sitruunamausteiden kanssa. Ja oi kyllä, niin ne sopivat. Purjomuusi oli niin hyvää, että aion kokeilla sitä myös muiden päätuotteiden lisukkeena. 

Viininä annoksellamme oli eteläafrikkalainen Bellingham The Bernard Series Whole Bunch, jota erityisesti suositeltiin paistetulle kalalle. Rypäleinä viinissä on Grenache Blancia 60 prosenttia ja Viognieria 40 prosenttia.

Koska ruoka oli hyvin rustiikkinen, halusin maistaa myös Hartwallin vaaleaa Gourmet-olutta ruoan kanssa, ja se oli oikein hyvä olutvalinta tälle annokselle.

Sitruunalohta purjo-muusilla

2:lle

• 150 g-200 g lohipalaset per syöjä
• ½ sitruunan mehu
• ½ sitruunan kuoriraaste
• 1 tl sitruunapippuria
• 2 tl Maldonin savusuolaa
• 500 g perunoita
• 1,5 purjoa
• merisuolaa 
• loraus maitoa
• voita

1. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Laita lohi paistoastiaan tai leivinpaperin päälle pellille ja raasta päälle sitruunankuori, kaada sitruunamehu ja muut mausteet. Anna sitruunamehun maustaa lohta vartin verran uunin lämmetessä.
2. Paista lohta uunissa 15 minuuttia.
3. Tee lohen paistuessa perunamuusi: keitä perunat ja yksi purjo yhdessä, kaada vesi pois, lisää iso nokare voita ja loraus maitoa ja sekoita takaiseksi.
4. Paista runsaassa voissa pannulla noin puolikkaan purjon verran purjorenkaita ja asettele ne annoksessa perunamuusin päälle.

Nirsoilu-projekti osa 5: Frozen yoghurt

Kuva: Yobot

Koska olen ollut tällainen ruokavammainen koko ikäni, en ole koskaan maistanut myöskään frozen yogurtia. Tilaisuus tähän tuli, kun Töölöön Runeberginkadulle (54 a) avattiin maaliskuun alussa Yobot-niminen kahvila, joka keskittyy nimenomaisesti tähän kylmään herkkuun.

Mainoslauseenaan he ovat maalanneet ikkunaansa hauskasti ”Yhtä hyvää kuin pehmis, mutta terveellisempää ja parempaa”. Yobot toimii mielestäni hauskasti: ensin valitset, minkä kokoisen kulhon haluat. Pienin kulho vetää noin 100 grammaa ja se maksaa muistini mukaan 2,90 €. Makuja oli testaushetkellä kolme: vanilja, mansikka ja sekoitus.

Sen jälkeen valitset mitä koristuksia valitset: valikoimaa on suklaa-toffee-palloista, Pätkis-paloista, suklaakekseistä, pähkinärouheesta ja manteleista strösseleihin. Lopuksi annoksen voi kuorruttaa joko suklaa-, toffee- tai mansikkakastikkeella.

Itse otin pienen vaniljajogurtin, johon laitoin päälle keksejä ja strösseleitä. Mies lähti mansikkalinjalle, jonka päälle tuli toffeepalloja ja toffeekastiketta. Vaniljajugurtti maistui mielestäni kivasti hieman sitruunaiselle, kirpsakalle mutta ei kirpeälle. En ehkä kokonaan hylkää rakastamaani pehmis-jäätelöä, mutta tämäkin nirsoilu-projektin osio todisti, että voin syödä näemmä melkein mitä tahansa ja näytän pitävän suuresta osasta kokeilemiani uusia ruokia. (Ne pavut olkoon toivottavasti tämän vuosiprojektin ainoa vamma).

Kuva Yobot.

Liiketila on sisustettu kivasti jättimäisellä graffitilla ja sen värimaailma on ihanan kirkas: oranssi-turkoosi-valkoinen. Paikasta saa myös suomalaiseen tapaan tietenkin kahvia. Kivaa on myös, että saa itse sekä kaataa jogurttia masiinasta että lisäillä ”mausteet”: voi maistaa joko niin vähän, tai niin paljon kuin haluaa.  

Käykää siis ihmeessä moikkaamassa kivoja kahvilanpitäjiä Helsingin Töölössä, katsokaa lisää kuvia mestasta heidän Facebook-sivuiltaan, josta myös nämä kuvat ovat peräisin. Annoksia saa tietenkin myös mukaan ja kesällä tästä paikasta on todella lyhyt matka Töölönlahden puistikkoon jugurtista nautiskelemaan. Paikka on auki ti-su klo 11-18.

Kuvat: Yobotin Facebook-sivut

Kevätsipulinen perunasalaatti

Minuun iski valtava kesän himo kun löysin kaupasta kevätsipulia. Mietin hetken mihin ruokaan sitä hyödyntäisin, ja perunasalaatti tuntui ihanan kesäiseltä lisukkeelta lehtipihvien kylkeen.

Jokaisella ihmisellä tuntuu olevan oma suosikkitapansa valmistaa perunasalaattia, itse kirjaan tämän nyt tänne blogiin itselleni ylös jotta muistan miten tätä valmistinkaan kun etsin sopivia lisukkeita.

Parhaimmillaanhan tämä salaatti olisi valmistettuna uusista perunoista, mutta jo näinkin ruokapöytään saa ihan kivan pienen kesän tuulahduksen.

Kevätsipulinen perunasalaatti

2:lle

• 0,5 kg perunoita
• 1 valkosipulin kynsi
• 1 tl Dijon-sinappia
• 1 rkl majoneesia
• 0,5 dl kermaviiliä
• 1 rkl kapriksia
• Kevätsipulia maun mukaan
• Suolaa ja mustapippuria

1. Keitä perunat, leikkaa kevätsipuli palasiksi ja sekoita kaikki ainekset yhteen.
2. Mausta seos ja anna maustua jääkaapissa pari tuntia. 

Maailman kostein ja pehmein mokkapala: THE cokis-kakku

Coca-cola-kakku oli jotain, josta olin kuullut, mutta en koskaan maistanut. Kun tätä herkkua nyt Pinterestin kautta löytyneen ohjeen innoittamana lähdin kokeilemaan, olivat odotuksetkin korkealla. Jonkinlaista myyttistä mainetta maailman parhaana kakkuna nauttiva cola-kaakao-mokkapalahenkinen jälkiruoka todella oli paras leivonnainen ikinä. Simpsoneiden Comic Book Guyn sanoin: the best cake ever.  


Sokeria tähän tuli niin että välillä hirvitti, mutta kyllä se oli sen arvoista. Cokishan ei tässä maistu juuri lainkaan, mutta se tuo tähän ekstana sokerisuutta ja kuohkeutta. Voin vain kuvitella tämän rasva- ja kaloripommin jälkkärinä kesän piknikeillä. Ja aivan selvää on, kaikki muut mahdolliset mokkapala-tyyppiset reseptit (myös äitini ohje, snif) saavat antaa nyt kotikeittiössäni tälle kakulle tilaa. Miksi tehdä jotain kuivempaa, kun voi saada jotain näin mehevää.


Lisäksi resepti on helppo ja valmistuu vain muutamaa kulhoa ja pannua käyttäen. Lisäksi kakku on uunissa vain puoli tuntia, joten se tulee nopeasti pöytään. Pähkinät voi helposti jättää ohjeesta pois, ne tuovat vain pinnalle hieman jotain rouskuteltavaa. Ja jos järkyttävä määrä tomusokeria kuorrutteessa saa sinut haukkomaan henkeäsi, laita puolet ja kuorrutteesi on tuolloin juoksevampaa, mutta aivan yhtä makoisaa.


THE cokis-kakku


Kakku:

• 4,8 dl vehnäjauhoja
• 4,8 dl sokeria
• ½ tl suolaa
• 1tl leivinjauhetta
• ½ tl kanelia
• 2,4 dl voita
• 0,6 dl kaakaojauhetta
• 2,4 dl coca-colaa
• 1,2 dl maitoa tai piimää
• 2 munaa
• 1 tl vaniljauutetta

Kuorrute:

• 1,2 dl voita
• 0,6 dl kaakaojauhetta
• 1,2 dl coca-colaa
• 9,5 dl tomusokeria                                                                            
• Kourallinen pähkinöitä (esimerkiksi pekaani, hassel- tai cashewpähkinöitä)

1. Rasvaa noin 20 cm x 30 cm-kokoinen astia ja laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.
2. Sekoita keskenään kuivat aineet ja pannulla tai kattilassa yhteen voi, kaakaojauhe, coca-cola ja maito tai piimä. Sekoita ja keitä kunnes se kiehahtaa.
3. Sekoita huolellisesti nämä kaksi seosta ja kunnes se on hieman jäähtynyt, sekoita mukaan munat ja vanilja.
4. Kaada rasvattuun vuokaan ja paista 30 minuuttia tai kunnes kakku on valmis eli hammastikku on puhdas kun upotat sen kakkuun.
5. Tee kuorrute sekoittamalla pannulla keskenään coca-cola, voi ja kaakaojauhe. Pyörittele kiehahtaneen kuorrutteen sekaan tomusokeri, sekoita kiiltäväksi ja tasaiseksi.
6. Pilko pähkinät ja sekoita ne kuorrutteeseen.
7. Kaada kuorrute kakun päälle ja anna jäähtyä vähintään viitisen minuuttia.
8. Kakku maistuu mainiolta myös seuraavana päivänä suoraan jääkaapista otettuna tai oltuaan hetken mikroaaltouunissa.

Täytetty siika, tillivoi ja sitruunaperunat

Olin järkyttynyt tajutessani, että meillä todella syödään niin vähän kalaa. Vaikka en kaikkia pienen perheemme ruokia tänne blogiin kirjaa, on totuus kalan määrästä viimeisen kolmen kuukauden ajalta melkoisen surkea.

Siitä innostuinkin etsimään jotain helppoa reseptiä siiasta tai ahvenesta, ja löysin tämän helpon reseptin kokonaisille siioille Iltalehden Teresa Välimäen ohjeista.

Helppo ja hyvä jopa arki-illan ruoaksi, siian hain Hakaniemen hallista Ekströms fiskebodista. Rasvaisempi kasvatettu siika jäi tiskiin, vaikka olisi ollut iso ja yksi olisi riittänyt kahdelle. Valitsin luonnossa elänyttä siikaa, sillä… niin… ne pienet siiat olivat myös paljon söpömpiä (ehkä ihan hyvä että aviomieheni ei ehtinyt halliin mukaan…). Kaksi kappaletta maksoi 16,50 €.

Ikuisesti minua hallissa viehättävä tapa on hintojen pyöristys: siitä jää aina hyvä mieli vaikka saisin vain 10 senttiä alennusta. Rahaan kiinnittää jotenkin enemmän huomiota hallissa, sillä jostain syystä haluan aina maksaa hallissa myös käteisellä. Kortti ei vain kuulu siihen henkeen vaikka se suurimmassa osassa kauppoja kävisikin.

Mutta asiaan: parhainhan tämä ruoka olisi kesällä uusista perunoista tehtynä. Siian voisi valmistaa myös folioon käärittynä grillissä.

Ehdottomasti perheemme suosikkireseptien valikoimiin jäävät nämä täydellisesti kesältä maistuvat perunat. Kauniita niistä ei tullut, mutta sitäkin maittavampi lisäke minkä tahansa kesäisen grilliruoan tai vastaavan viereen.

Siika tillivoilla ja sitruunaperunoilla

2:lle

Siika

• 2 luonnonsiikaa puhdistettuna
• reilusti suolaaa
• mustapippuria
• puolikas nippu tilliä
• muutama voinokare
• muutama lastu tuoretta inkivääriä

Tillivoisula

• 50 g voita
• 1/2 dl hienonnettua tilliä
• ripaus sokeria

Sitruunaperunat

• 1 rkl oliiviöljyä
• 0,5 kg pieniä perunoita 
• vettä
• suolaa ja mustapippuria
• tillinvarsia
• ½ sitruunan mehu ja ½ sitruunan raastettu kuori

1. Pyyhi kalat kuiviksi ja puhtaiksi talouspaperilla. Viillä siian kylkiin viillot.
2. Mausta kala sisältä ja ulkoa suolalla ja mustapippurilla.
3. Täytä kalan vatsa tillinoksilla, voinokareilla ja inkiväärilastuilla. Sulje kalat cocktail-tikuilla tai varrastikuilla.
4. Nosta kalat leivinpaperilla peitetylle uunipellille ja paista 200-asteisessa uunissa 15–20 minuuttia.
5. Laita pestyt perunat kiehumaan suolattuun veteen. Höyrytä perunat keittämisen jälkeen ja viimeistele ne oliiviöljyllä, pippurilla, suolalla, sitruunamehulla ja -kuorella.  
6. Tillivoisulaa varten sulata voi kattilassa ja nosta kattila liedeltä.
7. Sekoita joukkoon tillisilppu ja pyöristä maku sokerilla.