Raakamakkara camparilla! Uskomatonta, mutta toimii

Koska olemme meidän perheessä tällaisia lihansyöjiä, tuli tänä kokeiltua rutkasti erilaisia raakamakkaroita kun niitä oli niin kovasti tarjolla joka puolella.

Anopilla maistelimme valmispakkauksista tulleita erilaisia raakamakkaroita, ravintolassa lammas-porsas-makkaraa ja kotona taas Wotkinsilta ja Reinin lihasta ostettuja maustettuja herkkuja.

Ehdottoman, ja täydellisen ylivoimaisen voiton vie nuo Hakaniemen hallin Reinin lihan omasta keittiöstä tulleet valkosipulilla maustetut porsaanlihatuoremakkarat.

Koska asumme kerrostalossa ja talonyhtiön grilliä emme halua käyttää, kokkailin makkaroita kotona niin että pistelin makkaroihin muutamia pistoksia, höyrytin niitä 10 minuuttia ja paistoin parilalla vielä 10 minuuttia.

Toisella kertaa tarjoilin makkaroita paistetun sipulin kera. 

Reinin liha kertoo kotisivuillaan, että tuoremakkaroita ei ole joka päivä tiskissä perjantaita ja lauantaita lukuun ottamatta. Tilauksen voi toki tehdä etukäteen jos tätä herkkua viikolla himoitsee. 

Samaiset nettisivut paljastavat myös makkaran maun salaisuuden:

”Luomupossu salsiccian raaka-aineena on 100 % luomupossun liha. Valmistuksessa käytetään lisäksi yrttejä, valkosipulia, paprikaa, Camparia, suolaa ja pippuria.”

Paras alkuruoka ikinä: Porvoon Bistro Sinne

Käväisimme eräs lauantai Porvoossa aivan asiakseen lounaalla kehutussa Bistro Sinnessä. Runsaasti kehuja niittänyt, Savoyn entisen keittiömestari Kai Kallion uusi ravintola oli todella oman matkansa arvoinen. Karun teollinen interiööri oli tyylikäs mutta lämmin. Ja erityisesti hauska, kiinnitä huomiota vaikkapa kukkaruukkulamppuihin tai erikoiseen naulakkoon. 

Valitsimme menun, johon kuului tuona lauantaina alkupalana carpacciota parmesanilla, pääruokana lohta ja uusia perunoita kanttarellikastikkeella sekä mustikkajälkiruoka. Kolmen ruokalajin lähiruokamenu maksoi vain 37 euroa. 

En ole aiemmin ollut kovin luomu/lähiruokauskovainen, mutta tuo alkuruoan liha oli jotain niin taivaallista että en muista parempaa maistaneeni. I'm sold!

Ihanana yllätyksenä menun pääruoalle suositeltiin pfalzilaista rieslingiä: samalla tilalla käväisimme kesällä 2011 ja ostimme sieltä myös kotiintuomisia. Tuolloin paikan omistaja kertoi meille että hänen viinejään saa myös Alkon tilausvalikoimista, mutta nykyään myös useista myymälöistä. Viinin nimi on Dr. Bürklin-Wolf Wachenheimer Gerümpel ja se on ihanan pehmeää, juuri sopivasti hapokasta viiniä.

Mustikkajälkiruoka oli enemmän mieheni kuin minun mieleeni. Paistoksen päällä oli makua antamassa myös lakritsakarkkia ja vaniljajäätelöä.

Menu vaihtuu jatkuvasti sesonkien mukaan joten näitä meidän nauttimia ruokia ei valitettavasti ole enää tarjolla. Katso tuorein menu paikan nettisivuilta. 

Suosittelen pöytävarauksen tekemistä myös lounaalle, sillä itse jouduimme todistamaan myös useiden seurueiden käännyttämistä ovelta ruuhkan vuoksi. 

Kerrankin onnistui: Lammaslihapullat

Olin melkoisen fiilareissa kun sain kerrankin onnistumaan kauniin, tasaisen pyöreitä lihapullia aimo kasan. Fetissini pyöreisiin lihapulliin johtuu siitä, että kerran kokatessani 8-vuotiaalle pikkupojalle lihapullia, hän ilmoitti että ei suostu syömään niitä sillä ne eivät ole pyöreitä. Samaan tapaan kuin koulussa tai äidin tekeminä ilmeisesti sitten oli.

Olen tottunut paistamaan pullani aina uunissa: en luota jotenkin itseeni että saisin liedellä aikaiseksi sekä hajoamattomia että täydellisen paistuneita lihapullia. Salaisuus pyöreisiin pulliin oli nyt kuitenkin huolellinen esivalmistelu eli runsas vedenkäyttö pullia tehtäessä. En ymmärrä miksi en ole aikaisemmin tätä vanhaa kikkaa kunnolla kokeillut loppuun, sillä ruoanlaitto tällä tavalla on silkka nautinto.

Lisäksi lampaan jauheliha saa meidän perheessä nyt saapua useamminkin pöytään. Vaikka se on melkoisen hintavaa naudan jauhelihaan verrattuna (400 g pötkö Wotkinilta oli n. 7,5 euroa), voi siitä hyvällä omalla tunnolla nyt vaikka kerran kuukaudessa sapuskat vääntää.

Tarjoilin näitä iltapalaksi lammaslihapullia valkosipulimajoneesin  ja bataattiranskalaisten kera.

Ohjenuorana oli Aki Wahlmanin ohje Viinimaa.fi-nettisivustolta, mutta koska kermaviili unohtui kauppaan, valmistin pullat ilman sitä ja noita muita sivustolla mainittuja roippeita.

PS. Ehkä kermaviilin poisjättäminen olikin se salaisuus kiinteisiin ja kauniisiin lihapulliin? Tuon kosteilla käsillä pyörittelyn lisäksi. 

Lammaslihapullat

• 400-500 g lampaan jauhelihaa

• 1 iso sipuli

• 3-4 valkosipulin kynttä

• 1 dl korppujauhoja

• 2 munaa

• 1 tl suolaa

• 0,5 tl paprikajauhetta

• 0,5 tl mustapippuria

1. Sillppua sipuli ja murskaa valkosipulinkynnet. Sekoita nämä kulhossa jauhelihan kanssa. Lisää sitten sekaan muutkin ainekset ja vaivaa taikinaa käsin, kunnes taikina alkaa tarttua hiukan kulhon reunoihin.
2. Muovaa taikina tangoksi ja jaa yhtä suuriin paloihin. Kastele kätesi kylmään veteen ja pyöritä palat pulliksi leikkuulaudalle.
3. Paista pullat paistinpannulla öljyssä käännellen kauniin ruskeiksi tai uunissa 200 astetta 10 minuuttia ja ota pinnalle kaunis väri pannussa.

Makoisimmat sitruunamuffinssit

Olen innostunut muffinssien leipomisesta tänä vuonna todenteolla ja kokeillut erilaisia ohjeita ripakopallisen. Jossain taikina on mennyt täysin pieleen, karkkivärit ovat pilanneet kokonaisia pellisiä, lime curd -tahnalla maustetut limemuffinit olivat vastenmielisiä erikseen määrittelemättömästä syystä ja niin edelleen.

Rakastan kuitenkin sitruksen makua muffineissa mutta olin jo luovuttaa kun ne eivät millään tuntuneet onnistuvan. Onneksi kokeilin vielä kerran Anton & Anton -lähiruokakaupan blogin ohjeella.

Veriappelsiinia, suurta suosikkiani, en lähikaupastani löytänyt, joten tein muffinssit ilman. Erinomainen maku oli näinkin.

Sitruunamuffinit

12 kpl

• 170 g voita
• 2 dl sokeria
• 1 sitruuna
• 1 veriappelsiini
• 2 limeä
• 3 kananmunaa
• 2 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• Hyppysellinen suolaa
• Vaniljasokeria

Kuorrutus:

• 400 g tomusokeria
• 4 rkl sitruunan tai limen mehua
• (raastettua limen kuorta koristeeksi)

1. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita joukkoon sitruunan, veriappelsiinin ja kahden limen raastettu kuori. 
2. Lisää kananmunat yksitellen sekoittaen huolellisesti jokaisen lisäyksen jälkeen. 
3. Lisää hieman yli 2 desilitraa vehnäjauhoja, leivinjauhe, suola ja vaniljasokeri. Paista uunissa 170 asteessa n. 15-20 minuuttia tai kunnes muffinsit tummuvat hieman päältä. 
4. Sekoita kuorrutusta varten 400 g tomusokeria ja 4 ruokalusikallista puristettua sitrusmehua. Lisää tarvittaessa mehua kunnes saat haluamasi koostumuksen. 

Makeaa sipulipitsaa

Kuten nyt jo esittelytekstistäni ja nirsaoiluprojektistani tulee ilmi, en ole mikään suuri kasvisruoan ystävä. Rakastan lihaa, erilaisia liharuokia ja on vaikea kuvitella vaikka kokonaisen viikon ruokalistaa ilman että siinä olisi jossain  muodossa lihatuotteita. 

Silti rakastan myös kasvisruokia: usein niitä jää vain testaamatta erilaisten ennakkoluulojen vuoksi. Asuin kuitenkin kerran Las Vegasissa tietämättäni myös vegaaniperheessä, jossa vasta ensimmäisen aamiaisen jälkeen minulle kerrottiin että olin syönyt "tofurkeytä" leikkeeleenä ja myös tofusta tehtyä pekonia. En vain itse osaa oikein tehdä mitään pastaruokaa tai salaattia kummempaa vain kasviksista, joten olen jo lievästi henkisesti luovuttanut edes osittaisesta kasvisruokailusta.

Mutta sitten tuli pitsa, jota tulemme nauttimaan jokainen kerta kun jaksan alkaa tehdä kotona tehtyä pitsaa. 

Etsin inspiraatiota uusiin täytteisiin, ja löysin Helsingin Sanomien nettisivujen reseptipankista houkuttelevan kuuloisen ohjeen kolmen sipulin pitsaan. Kuinka voikaan maistua niin mahtavalta suolaisen ja makean yhdistyminen! Alkuperäisessä ohjeessa oli myös pinjansiemeniä pitsan päällä, joita täytyykin kokeilla seuraavalla kerralla. Valkosipulin ystävänä lisäsin sitä ohjeeseen, pinaatista en taas niin välitä joten se jäi pois. 

Kolmen sipulin pitsa

2 pitsaa

Pohja:

• 1/4 pkt hiivaa
• 1 tl sokeria
• 1 tl suolaa
• 2 1/2 dl vettä
• 1/2 dl oliiviöljyä
• 5 dl jauhoja

Täytteeseen:

• 3 keltasipulia
• 3 punasipulia 
• 1 purjo
• 3 valkosipulin kynttä
• 1/2 dl oliiviöljyä
• 1 1/2 tl juoksevaa hunajaa
• 1 tl Maldon-suolaa 
• 1 1/2 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa

1. Liuota hiiva sokerin, suolan, öljyn ja veden kanssa. Lisää jauhot ja sekoita taikinaksi. Anna kohota tunti peitettynä. 
2. Kuori ja silppua kaikki täytteeseen tulevat sipulit ohuiksi renkaiksi. Kuulosta sipuleita öljyssä pannulla viitisen minuuttia.
3. Lisää joukkoon hunaja ja suola ja anna muhia kannen alla vielä 5 minuuttia. Lisää lopuksi balsamiviinietikka. 
4. Vaivaa taikinasta ilmat pois ja muotoile kaksi pitsapohjaa leivinpaperin päälle.
5. Lämmitä uuni 250 asteeseen puhtaiden peltien kanssa. Vedä pitsa leivinpaperin avulla kuumalle pellille ja paista ylätasolla viitisen minuuttia tai kunnes reunat ovat saaneet väriä. 

Piknik-ohjeita kotiin ja puistoon

Tämä kesä on ollut Helsingissäkin niin surkea, että muutaman kerran ollaan jouduttu piknik-herkut syömään kotona kun ei olla päästy ulos puistoon nautiskelemaan. 


Yksi ehdottomasti parhaista resepteistä tälle kesälle oli hedelmävartaat, jotka tein harvinaisen aurinkoiselle synttäripiknikilleni. Vartaat toki varmasti maistuisivat sellaisinaan, mutta kuohuviini-sabayon-kastike teki niistä vielä sata kertaa parempia. 


Alkuperäisessä ohjeessa on käytetty sampanjaa, mutta itse käytin kuivaa kuoharia ja lisäsin vielä vaniljaa.  


Kuohari-sabayon

• 6 keltuaista
• 2-3 rkl sokeria
• 2 dl kuohuviiniä
• 1 vaniljatangon siemenet

1. Erottele keltuaiset valkuaisista. 
2. Sekoita kaikki ainekset keskenään kattilassa tai vesihauteessa ja kuumenna hiljakseen seosta niin että se paksunee. Seoksen lämpötila ei saa nousta yli 83 asteen tai keltuainen erottuu. 
3. Kun kastike on paksua ja kuohkeaa, ota se pois liedeltä ja jäähdytä se.
4. Tarjoile kastike kylmänä marjojen ja hedelmien kanssa dippikastikkeena, tai kokoa annos kuppeihin/laseihin ja kaada kastiketta marjojen väliin tai päälle.

 

Muille piknikeille olen tehnyt tällaisia hyvin perus-kesäsalaatteja ja muita pikkunaposteltavia. Tämä mansikkainen vuohenjuusto-mozzarellasalaatti on kuin kesä itsessään. 

Mansikka-vuohenjuusto-mozzarella-salaatti

• 1 laatikko italian mix -salaattia
• 1 pieni pötkö vuohenjuustoa tai 2-3 isoa kiekkoa
• Kourallinen pinjansiemeniä
• Litra mansikoita
• Tummaa ja paksua balsamicoa
• 1 pallo mozzarellaa

1. Paahda pinjansiemenet pannulla. 
2. Puolita mansikat ja poista kannat. 
3. Paloittele vuohenjuusto ja mozzarella. 
4. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja tarjoile balsamico-kastikkeen kera. 

Uudistunut Motti

Olin jo pidempään halunnut mennä tarkastamaan uudistuneen Motin Helsingin Töölössä. Kesäisenä lauantaina meidän lisäksemme paikassa oli vain toinen pariskunta. Heidän lähdettyä olimme paikan ainoat asiakkaat, niin hiljaista oli että hovimestarikin lähti kesken illan kotiin.


No saimme toki siis hyvää palvelua... Ainoa suuri miinus ravintolalle oli laskun maksun aikana kun mikään peli ei suostunut toimimaan ja he joutuivat lähettämään laskun meille kotiin.


Aloitimme ruokailun Korbel Brut -kuohuviinillä,  joka on yhdysvaltalainen kuohuviini Chenin blancista, Colombardista, Chardonnaysta ja Pinot Noirista. Huippuhyvä uusi tuttavuus, jota pitää ostaa Alkosta kotiin. Tämä kuohari on muuten tarjolla aina Yhdysvaltojen presidentin lentokoneessa Air Force Onessa ja kotona Valkoisessa talossa. Tätä saa myös Alkosta, joten varmasti ostamme tätä kotiinkin. 


Pääruokien punaviiniksi valitsimme Lamole di Lamole Chianti Classicoa vuodelta 2007, ja se sopi ruokiimme mallikkaasti. Alkupaloiksi valitsimme Motin klassikkoannoksia miniversioina. Ylhäällä oli kuva koivugraavatusta villilohesta ja tilliperunaa.


Maissikananpoikaa, kanttarelleja ja varhaiskaalisalaattia

Härkätartar, anjovismajoneesia ja jäkälää.

Varhaissipulipiirasta ja kukkakaalia

Pääruoan kuva unohtui ottaa ennen annokseen uppoutumista... Oli muuten superhyvää. Lammas ja possumakkaraa sekä possun poskea. 

Sinänsä nuo alkuruoat olivat niin pieniä että tilasimme niitä reilusti. Viinit nostivat ruokailun loppulaskua niin että ei tällä tavalla nyt joka viikonloppu voi syödä, mutta muutoin kokemus oli oikein mukava. Jos nyt tykkää syödä täysin tyhjässä ravintolassa :D

Ihana Ihana-kahvila!

Jos ette ole vielä käyneet tutustumassa Kalasataman Ihana-kahvilaan, kannattaa se todella. Varsinkin keskellä päivää saa paikassa olla melkein omassa yksinäisyydessään: keskellä kaupunkia mutta kaikkien ulottumattomissa.

Itse viimeksi nautin paikalla loistavasta latesta ja ostin mukaan Belvoirin Summer Celebration punchia, joka oli ihanan limen ja mansikan makuinen. Tekaisimme siitä kesädrinksuja vodkan kera.

Paikka sijaitsee virallisesti siis Sompasaaressa, katso tarkemmin alla olevalta kartalta missä. Nuo kartalla näkyvät kadut ovat kyllä nyt rakennusurakan alla vaihtaneet paikkaa moneen otteeseen: seuraa tarkasti viittoja jotta löydät perille! Eri reitit on tehty autoille ja kävelijöille/pyöräilijöille. Suosittelen kyllä paikalle menemistä autolla: sen verran ikävää tuon rakennustyömaan läpimeneminen on.


Näytä Ihana-kahvila suuremmalla kartalla

Kattilan Midhill brgr

Kävimme jo heti avajaisten jälkeen katsastamassa Linnanmäen uuden Kattila-ravintolakokonaisuuden, ja koska käynti oli silloin jonkinsortin pettymys, oli uusintakäynnin aika. 

Halusin käydä maistamassa purilaisia Hans Välimäen Midhill brgrissa. Sain lukijalta varoituksen etukäteen ja kiitos tuhannesti siitä: en tilannut tosiaan vettä, joka olisi maksanut pöyristyttävät 7,5 euroa sillä sitä tarjoillaan vain Ramlösan pulloissa. Hanavettä ei ravintolassa pystynyt tilaamaan.

Koko menuun ja hinnat voi käydä katsomassa tästä linkistä.

Mutta takaisin ruokaan: koska minulla on käynnissä tämä määrätietoinen projekti oman makuni laajentamiseksi, halusin tilata jotain muuta kuin perinteisen juustohampurilaisen. Pidän todella paljon lampaasta, joten kallistuin kreikkalaisen purilaisen puoleen. Halusin myös testata miten ankanrasvassa paistetut ranskalaiset toimivat.

Purilainen oli pettymys: lammaspihvi oli jotenkin outo koostumukseltaan ja maultaan: aivan kuin se olisi tehty odottamaan jo edellisenä päivänä ruokailijoita. Tiivis ja jättimäinen pihvi maistui tosiaan lampaalle, ei millekään muulle, menun mukaan sen piti olla "mausteinen". Tsatsikia oli annoksessa runsaasti, ehkä liikaakin, ja se oli sijoitettu oudosti pihvin alle, ei päälle. Hintaa Secret of Greece -hampurilaisella oli 13 euroa. 

Ranskalaiset jäivät melkein syömättä: ankanrasvan maku tunki niin voimakkaasti läpi että maku tuntui suussa vielä tuntikausia ruokailun jälkeen. Paikan oma Midhill-suola on muuten vihreää, jota vieressäni istuvat lapsiasiakkaat ihmettelivät. Ranskikset maksoivat 5 euroa.

Mies kävi myös hiljattain samassa paikassa syömässä ja näin se maku eri ihmisille toimii: hän taas ei valittanut ranskalaisten rasvan mausta, vaan valitteli niiden olleen vain liian suolaisia. Hän kehui vuolaasti myös paikan juustohampurilaista.

Nirsoilu-projekti 8: Kvinoa

Nyt on pakko sanoa, että enpä muista koska viimeksi olen maistanut uutta ruoka-ainetta niin että se on ollut lentää suoraan suusta ulos. Hirvittävä suutuntuma, pahvimainen maku ja epämiellyttävä ulkonäkö tekivät kvinoasta minulle kyllä loppuelämäkseni täydellisen ein.

Johtuikohan vastenmielisyyteni siitä, että kokeilin esi-idätettyä kvinoaa ja se tavallinen olisi parempaa? Noh, tämä on nyt raaka-aine joka ei meidän perheen ruokapöytään palaa.


Tässä kuitenkin resepti jota kokeilin, inspiraation sain Perjantairesepti-blogista. 

Sitruunanaista lohta kvinoalla ja kermaviilikastikkeella

• 400 g lohta
• 1 sitruuna
• sitruunapippuri
• Kevätsipulia
• kirsikkatomaatteja
• Sieniä
• Kvinoaa 2 hengelle pakkauksen ohjeen mukaan.
• 1 prk vähärasvaista kermaviiliä
• 1 valkosipulinkynsi
• Sitruuna- tai mustapippuria
• Oliiviöljyä paistamiseen

1. Lämmitä uuni 200 asteeseen ja laita vesi kiehumaan.
2. Raasta sitruunankuori, sekoita siitä puolet kermaviilin joukkoon ja laita puolet lohen päälle.
3. Pilko valkosipuli pieneksi, leikkaa kevätsipulin varsiosista puolet, sekoita nämä kermaviilin joukkoon ja mausta. Anna seisoa jääkaapissa muun ruoan valmistuksen ajan.
4. Laita lohen päälle myös sitruunapippuria sekä purista puolikkaan sitruunan mehut. Laita uuniin 20 minuutiksi.
5. Kun vesi kiehuu, laita kvinoa kattilaan ja anna kiehua miedolla lämmöllä 15–20 minuuttia. Anna seistä keittämisen jälkeen 5 minuuttia.
6. Leikkaa loppu kevätsipuli, sienet ja kirsikkatomaatit. Paista hetki oliiviöljyssä ja sekoita joukkoon myös kvinoa.
x

Lime-rommi-katkarapuvartaat ja kampasimpukat

Vaikka emme kesämökille pääsekään, olen grillaillut kotona parillalla kesätunnelmaan pääsemiseksi. Nämä ihanat rommi-lime-äyriäiset sopivat hyvin pieneksi alkuruoaksi.

Lime-rommi-äyriäiset

4:lle

• 20 kpl Jättikatkarapuja (pakaste)
• 10 kpl Kampasimpukkaa (pakaste)
• 1 dl limemehua
• 1 dl tummaa rommia
• 1 tl valkosipulia
• Chiliä maun mukaan
• 1 dl fariinisokeria
• Pakkaus salaattia/rucolaa

1. Sulata kampasimpukat ja jättikatkaravut ja pyyhi ne kuiviksi. Sekoita keskenään marinadi, keitä sitä kokoon kattilassa ja jäähdytä hyvin. Lisää äyriäiset ja anna äyriäisten marinoitua ainakin pari tuntia, jopa seuraavaan päivään.
2. Pujottele grillitikkuihin tai paista yksitellen, noin 3 minuuttia per puoli.
3. Keitä lopusta marinadista siirappimaista, jolla voit sivellä rapuja vielä pöydässä.
4. Tarjoile salaatti/rucolapedillä.

Kebabit pekonilla

Phuuh, valtavan huono omatunto blogin "hylkäämisestä" kuukaudeksi. Kaikenlainen hässäkkä on kuitenkin imenyt mehut niin täysin, että tauko oli pakollinen. 

Nyt palaan taas kiltisti hellan ääreen, ja on tässä kuukaudenkin aikana tullut tehtyä jotain kivaa ja jopa maisteltua uusia ruokiakin.

Aloitetaan uskomattoman hauskoilla ja hyvillä pekoniin käärityillä lihamurekkeilla, eli kebabit pekonilla.

Kebabit pekonilla

• 400 g jauhelihaa
• Haluamasi mausteet
• Bambutikkuja
• Pekonia
• Dippikastiketta

1. Tee mieluisasta jauhelihasta itsellesi mieluisa mureketaikina.
2. Liota bambutikkuja vedessä ainakin 10 minuuttia ja muotoile murekkeesta pieniä ja ohuita kepakkoja tikkujen ympärille.
3. Kääri mureketikun ympärille yksi pala pekonia.
4. Paista tikkuja uunissa, 200 astetta 10 minuuttia.
5. Viimeistele kaunis paistopinta grillissä tai grillipannulla.
6. Tarjoile dippikastikkeiden, esim. bbq-mausteella maustetun kermaviilin, aiolin tai muun vastaavan sekä salaatin kanssa.

Kaikille kuninkaallisintoilijoille: Heston Blumenthalin mansikkajälkkäri

Heston Blumenthalin mansikka-crumble. Kuva: Waitrose

Tänä viikonloppuna isossa-Britanniassa juhlitaan kuningatar Elisabetin 60-vuotista hallitsijataivalta eli Diamond Jubileeta. Sen lisäksi että Lontossa on juhlaparaateja (suora lähetys ainakin CNN:ltä tulee) ja 10 000 ihmisen jättibileet Buckinghamin palatsissa, on paikallisia yhteisöjä kehoitettu järjestämään omia katujuhliaan merkkipäivän kunniaksi.

Virallisissa juhlissa tarjotaan mansikka-jälkkäriä, jonka resepti on itsensä huippukokki Heston Blumenthalin käsialaa.

Itse kuninkaallisintoilijana (oli nuorempana kuninkaallisiin erikoistunut toimittaja) aion osallistua juhliin niitä katsomalla, mutta tämä Waitrose-kaupalle tehty resepti taitaa jäädä kokeilematta noiden eksoottisten raaka-aineiden vuoksi. Mutta onpahan kirjattu ylös, jos joskus niitä tulee kaappiin hankittua.

Heston Blumenthalin mansikka-crumble8:lle

• 50 g ruokokidesokeria
• 65 g mantelijauhetta
• 50 g vehnäjauhoja
• Ripaus suolaa
• 50 g voita
• 400 g mansikoita (200g pilkottuina, 200 g puolikkaina)
• 120 g hedelmäsokeria
• 20 ml vodkaa (ei pakollinen)
• 1 sitruunan mehu
• 1 tl ruusuvettä
• 20 ml seljankukkavettä
• 400 g luonnonjogurttia
• 60 g marengin paloja
• Pakastimessa kuivattuja mansikoita koristeeksi päälle

1. Laita uuni 160-asteeseen.
2. Tee crumble sekoittamalla sen kuivat aineet keskenään nopeasti tehosekoittimessa. Lisää voi ja sekoita muutaman sekunnin pulsseissa kunnes kaikki paakut ovat tasaantuneet. Laita sekoitus leivinpaperin päälle ja uunnin 20-30 minuutiksi kunnes kullanruskeaa. Anna jäähtyä.
3. Tee mansikka- ja ruusu-kompotti laittamalla puolet pansikoita, pieniksi pilkotut ja hedelmäsokeri kattilaan 15 minuutiksi. Lisää vodka ja sitruunamehu, nosta kattila liedelle ja keitä keskilämmöllä kuusi minuuttia kunnes seos on siirappimaista. Sijoita kattila jääveteen viilentymään. Kun seos on kylmää, sekoita joukkoon loput mansikat, ruusu- ja seljankukkavesi.
4. Sekoita kerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon jogurtti. Lisää 2 teelusikallista mansikkakompottia ja sekoita marmorimaisen efektin aikaansaamiseksi.
5. Kokoa annos laittamalla lasiseen tarkoilukulhoon alimmaiseksi mansikkakompotti, päälle kerma-jogurttiseos ja murustele crumble näiden päälle. Viimeistele marengin paloilla ja pakastimessa kuivatuilla mansikoilla.

Nirsoiluprojekti osa 7: Tonnikala ja maksa

Nirsoiluprojektini ei ole unohtunut mihinkään, ja olinkin viime viikonloppuna uusien ruokien maistamisessa aivan vauhdissa. Saman illan aikana maistoin ensimmäistä kertaa tonnikalaa ja toista kertaa elämässäni maksaa.

Yksi lempiravintolani Helsingissä jo vuosia on ollut Gastone, jossa on rennon kiva italialainen tunnelma ilman mitään pönötystä. Kesäisin paikassa on ihanaa olla pienellä sisäpihan terassilla.

Gastonen henkilökunta on myös aina aivan yhtä ihania ja paikkaan tuleekin palattua aina uudelleen.

Söimme alkuruoaksi antipasto-lautasen, jossa yhtenä ruokana oli tarjolla tonnikalamössöä, sen nimeä nyt paremmin tietämättä :D Olin täysin ällikällä lyöty: se ei maistunutkaan tai haissutkaan sellaiselle etovalle purkkitonnikalalle lainkaan ja söinkin sitä hyvällä ruokahalulla.

Niin edistynyt en ole, että tilaisin itselleni pääruoaksi jotain mistä en ole varma pidänkö siitä. Siksi närpsinkin mieheni maksaa, joka oli aivan ihanaa. Sopivan paahtunutta pinnalta ja hurmaavan mehukasta sisältä.

Aikaisemmin oli maistanut yhden pienen palan maksaa KuuKuussa ja näistä kokemuksista vakuuttuneena taidan olla valmis valmistamaan joko maksaa kotona tai ottamaan maksaa ravintolassa pääruoaksi. Ystäväni ovat kovasti kehuneet myös Sikalan eli Sea Horsen maksan laadukkuutta. Innolla odotan!

Ilmakuivattuun kinkkuun kääritty kana

Meillä syödään valtavasti kanaa: sitä on niin nopeaa valmistaa työpäivän jälkeen ja sen laittaminen ei vie kauan. Siksi olen aina silmä kovana etsimässä erilaisia kanareseptejä, hiljattain hehkutinkin tätä parasta kanamarinadia koskaan.


Kokeilin hiljan Real Simple -saitilta löytynyttä ilmakuivattuun kinkkuun käärittyä kananrintaa. 


Ilmakuivattuun kinkkuun kääritty kana
4:lle

• 8 palaa ilmakuivattua kinkkua (1 paketti eli 100 g)
• 2 rkl huoneenlämpöistä voita
• 4 kananrintafilettä
• 2 rkl oliiviöljyä
• Mustapippuria ja suolaa
• 3 isoa valkosipulinkynttä
• Reilu desi valkoviiniä

1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. 
2. Silppua valkosipuli ja sekoita se voin kanssa yhteen.
3. Asettele kaksi kinkun palaa limittäin ja sijoita yksi kananrinta sen päälle. "Voitele" kanat valkosipulivoilla ja mausta suolalla ja mustapippurilla. 
4. Kääri kinkku kanan ympärille, sido hammastikulla kiinni. Ripottele päälle oliiviöljyä ja paista uunissa 20-25 minuuttia.

Ihanan pehmeät sämpylät

Olen aiemminkin todennut että en ole mikään leipojaihminen, se pikkutarkkuus ei sovi minulle joka haluaa mieluummin kokkailla hieman suuripiirteisemmin. Minulle oli jäänyt trauma joskus aikoinani valmistamistani kivikovista sämpylöistä ja harvemmin niitä tuon kokemuksen muistaessa on sitten tullut tehtyä.


Vapaapäivän aamuna kun kissa herätti jo kuudelta päätin kuitenkin rohjeta taas leivonnan pariin. Kauniita nämä eivät ole ja niiden saaminen pellille oli meilenkiintoinen urakka... Mutta pehmeitä ja hyviä sämpylöitä tuli!


Pehmosämpylöiden ohjeen löysin Marttojen keskustelupalstan sivuilta.


Pehmeitä sämpylöitä helposti

• 50 g hiivaa tai pussi kuivahiivaa
• 2 rkl siirappia
• 3/4 dl öljyä
• 2 tl suolaa
• 5 dl vettä
• 2 dl kaurahiutaleita
• noin 5 dl vehnäjauhoja
• noin 5 dl hiivaleipäjauhoja

1. Murenna hiiva kulhoon. Lisää suola, siirappi, öljy. Lisää lämmitetty vesi. Sekoita joukkoon kaurahiutaleet.
2. Lisää jauhoja vähän kerrallaan ja vaivaa taikina tasaiseksi.
3. Anna taikinan kohota.
4. Leivo sämpylät ja anna kohota muovin alla. 
5. Paista 200 asteisessa uunissa noin 15 min

Kana-wrapit hunaja-sinappikastikkeella

Amerikkalainen hunaja-sinappikastike sopii täydellisesti kanan kanssa, ja erityisen hyvin se sopii tähän wrappiin kanan mausteeksi. 

Itse käytin Dijonin kokojyvä-sinappia, mutta maukas kastike syntyy myös normaalista Dijonista ja miksei mistä tahansa muustakin sinapista. Jossain kaupassa muistan nähneeni myös dijon-majoneesia, joka varmasti olisi poikaa tässä yhdistelmässä. 

Kevyemmän kastikkeesta saat käyttämällä kevytmajoneesia. Jos taas mässäily maistuu, wrapin sisään sopii täydellisesti myös pekoni. 

Yhdestä paistetusta kanan koipi-reidestä tulee tarpeeksi lihaa kahteen wrapiin joten tuplaa reseptiä sen mukaan. 

Hunaja-sinappikastike

• 0,5 dl majoneesia
• 1 rkl sinappia
• 1 rkl hunajaa
• 1/2 rkl sitruunamehua

1. Sekoita kaikki ainekset yhteen ja anna maustua jääkaapissa.

Kanawrapit

• Kanan koipi-reisipalaa
• Salaattia
• Tomaattia, kurkkua, paprikaa
• Tortilloita

1. Paista kanan koipi-reisipaloja 175-asteisessa uunissa 60 minuuttia. Revi jäähtyneen palan liha käsin sopiviksi suikaleiksi.
2. Leikkaa salaattia, tomaattia, paprikaa ja tomaattia makusi mukaan ja sijoita tortillan keskelle pitkittäin. 
3. Laita kanan suikaleet kasvisten päälle ja lusikoi päälle reilusti kastiketta.
4. Kääri tortilla kasaan kuten fajitaksia tehdessä ja nauti.  

Juustosalaattia jämistä

Lähikaupassamme on usein myynnissä vuonankaalia ja tämä nätti kasvis sopii mielestäni erinomaisesti salaattiin. 


Ruokaisan juustosalaatin tekee kädenkäänteessä jos jääkaappiin on pesiytynyt viikonlopun herkuttelun jäljiltä pieniä juustonyssäköitä. 


Juustosalaatti

• 1 rasia vuonankaalia
• Kourallinen pinjansiemeniä
• Jämäjuustoja: brietä, manchegoa, roquefortia tms. 
• Krutonkeja
• Päärynä tai kaksi siivuttuna

1. Pese vuonankaali ja laita lautasille. 
2. Paahda pinjasiemeniä paistinpannussa kunnes påähkinä tuoksahtaa ensi kerran, ne ovat silloin valmiita. 
3. Kaada jäähtyneet pinjansiemet ja krutongit vuonankaalin päälle ja paloittele juustonjämät sormin mukaan salaattiin. 
4. Makeutta salaattiin saat ohuilla päärynänviipaleilla, jotka kannattaa lisätä päälle viimeiseksi. 
5. Käytä kastikkeena oliiviöljyä ja ripaus mustapippuria. 

Parsa-crostineja tryffeliöljyllä

Halusin tehdä jotain alkupaloja lätkäkatsomoon parsa-ajan kunniaksi parsasta. Kaapissa on edelleen tryffeliöljyä joten näiden raaka-aineiden yhteisgooglauksella päädyin Taste Food -blogiin ja tähän ihanaan reseptiin.


Täytettä riittää yhteen "patongilliseen" crostineja. Niiden teko-ohjeen löydät arkistostani täältä. 

Parsa-crostineja tryffeliöljyllä

• Nippu vihreää parsaa
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl tryffeliöljyä
• 1 rkl sitruunamehua
• 1 tl suolaa
• 1 tl mustapippuria
• n. desi pecorinoa tai parmesania lastuina

1. Leikkaa ja napsauta parsojen puisevat kärjet pois, leikkaa ne noin 2 cm paloiksi ja sekoita niitä oliiviöljyn kanssa.
2. Paahda uunissa 3-4 minuuttia. 
3. Kun parsat ovat jäähtyneet, sekoita ne kulhossa sitruunamehun, tryffeliöljyn  ja mausteiden kanssa. 
4. Laita seosta crostinien päälle ja koristele juustolla. 

Parsoista innostuneena halusin tehdä myös hiljattain itse ensi kertaa hollandaise-kastiketta. Olin aina pitänyt sitä jotenkin monimutkaisena, mikään kastikemestari kun en ole, mutta sehän oli hurjan helppoa. 


Minkä tahansa uuden jutun tekeminen vesihauteessa on muutoinkin aina ihnan turvallista. Valion koekeittiö on tehnyt Hollandaisesta kivan videonkin, resepti löytyy nettisivuilta. 

Täydellinen lohturuoka: Nakkikastike ja keitetyt perunat

Joskus on vain pakko saada sellaista lohturuokaa että kaikki ajatukset palaa lapsuuteen. Klassinen tomaattipyreellä höystetty nakkikastike ja keitetyt perunat on yksi niistä annoksista johon itselläni tulee jättimäinen himo aina silloin tällöin. 

Nirso kun olen, minulle käy vain ja ainoastaan HK:n Aito-nakeista valmistettu kastike. Aina silloin tällöin yritän tehdä nakkikeittoa jostain muusta ja syömättähän se jää. Grillattavissa makkaroissa olen aivan yhtä nirso: Jos ei ei ole Campingia, se ei minun suuhuni päädy.

Reseptin pohjana olen käyttänyt tällaista Kodin Kuvalehden perinteisen nakkikastikkeen reseptiä. Mitään laihdutusruokaa tämä ei ole, mutta kuohu/ruokakerman poisjättämisellä saa toki kalorimäärää alas.


Nakkikastike

4:lle

• 1 pakkaus HK:n Aito-nakkeja
• 1 rkl margariinia
• 2 rkl vehnäjauhoja
• 4 dl vettä
• 1/2 lihaliemikuutio
• Suolaa
• Mustapippuria
• 1 iso keltasipuli tai 2 pienempää
• 2 rkl tomaattipyreetä
• 1 tl sinappia
• 2 dl ruoka- tai kuohukermaa

1. Kuullota silputtu sipuli ja lisää pannulle puolen sentin/sentin paksuisiksi leikatut nakinpalaset. 
2. Kun nakit ovat saaneet väriä, ripottele pannulle vehnäjauhot ja ruskista seosta. 
3. Lisää vettä pienissä erissä ja sekoita jatkuvasti. Lisää joukkoon pieneksi silputtu lihaliemikuution puolikas.
4. Anna kiehua miedolla lämmöllä viitisen minuuttia ja mausta sen jälkeen halutessasi kermalla, tomaattipyreesllä, sinapilla, suolalla ja pippurilla.
5. Anna kiehahtaa uudelleen ja tarjoile. 

Paras kanamarinadi koskaan

Jos reseptin nimi on ”Man pleasing chicken”, voiko olettaa että se on muuta kuin mailman maukkainta.

Tämä blogimaailmassa pitkään pyörinyt resepti pääsi illallislistalleni viime viikolla ja voi pojat se oli sen arvoista.

Hurjan yksinkertaisen ruoan tekemisessä ainoa hankaluus oli se, että typerässä lähikaupassani on harvoin tarjolla marinoimatonta kanaa. Tämä onnistuisi varmasti hyvin myös rintaleikkeille tehtynä, mutta käytin itse tähän kanan reisi ja koipi-paloja.

Jos sinulla ei ole dijonia, vaahterasiirappia tai riisiviinietikkaa kotona, osta ihmeessä pullot näitä. Voit käyttää loput ainekset vaikka sashimiin ja amerikkalaisiin pannukakkuihin ja dijonia voi punkea mukaan jokaiseen marinadiin ja kastikkeeseen. Ja tietenkin voit tehdä lisää tätä järkyttävän hyvää kanaa.

Sinappi-riisiviinietikka-vaahterasiirappi-marinoitua kanaa

2:lle

• Puolisen kiloa marinoimattomia kanan reisi ja koipi-paloja
• 1.2 dl Dijon-sinappia
• 0,6 dl vaahterasiirappia
• 1 rkl riisiviinietikkaa
• Rosmariinia
• Suolaa
• Pippuria

1. Sekoita yhteen dijon, vaahterasiirappi ja riisiviinietikka, pyörittele kananpalat siinä.
2. Paistaa 200-asteisessa uunissa yhteensä 40 minuuttia, käännä palat 20 minuutin kohdalla. Jos teet ruoan kanan rintafileistä, paista niitä vain 20 minuuttia.
3. Ripottele uunista tulleen kanan päälle suolaa, pippuria ja rosmariinia ja tarjoile kana salaatin kera. 

Cava-sangriaa ja muita kesädrinkkejä

Pinterest on muodostunut itselleni kivaksi paikaksi säilöä myös reseptejä. Visuaalisuus tekee siitä selaimen kirjanmerkkejä käytettävämmän kokonaisuuden.

Muun muassa tämän ihanan cava-sangrian resepti löytyi Pinterestistä ja säilötty samaan boardiin muiden kesäisten drinkkireseptien kanssa. Olemme innokkaita drinkki-ihmisiä mieheni kanssa, ja kirjoitinkin aiemmin drinkkien teon perussäännöistä.

Cava-sangria

• 1 pl cavaa tai kuohuviiniä
• Reilu desi viipaloituja mansikoita
• Minttua
• 1,8 dl Greippimehua tai -limua
• 0,6 dl Appelsiinilikööriä, esimerkiksi Cointreau
• Jäitä

1. Kaada mansikat, likööri, greippilimu ja mintunlehdet vähintään litran kannuun.
2. Kaada päälle runsaasti jäitä ja viimeisenä kuohuviini.
3. Tarjoile korkeista highball-laseista, koristele juoma mintun lehdillä halutessasi.

Tämä drinkki olisi taas sopinut hyvin pääsiäiseen värinsä ja sisältönsä vuoksi, pitää muistaa ensi kerralla.


Suissesse

• 1,5 cl pastisia
• 1,5 cl sitruunamehua
• 1 kananmunan valkuainen
• Soodavettä

1. Laita sitruunamehu, pastis ja valkuainen shakeriin runsaiden jäiden kanssa ja sheikkaa kunnes kananmuna vaahtoutuu. 
2. Kaada lyhyeen lasiin ja kaada päälle loraus soodaa. 

Toinen, ei ehkä niin kesäinen, mutta maistuva drinkki on rommi-ginger ale.

Rommi-ginger ale

• 4 cl tummaa rommia
• 2 cl sitruunamehua
• 1 cl sitruunamehua
• Ginger alea

1. Täytä lasi jäillä, kaada alkoholit ja sitruunamehu lasiin ja sekoita lusikalla. 
2. Täytä lasi ginger alella. 

Mitä tapahtui Koiton grillille?

Kävimme ensimmäistä kertaa Helsingin Koiton grillissä muutama viikko sen avaamisen jälkeen marraskuussa 2011 ja paikka oli totisesti mieleemme. Tyylikäs sisustus, ihania pikkupaloja menussa ja hyvä palvelu.

Palasimme paikkaan 28.4. lauantaina kun odottelimme The Brand New Heavies-yhtyeen konsertin alkua. Paikan fiilis oli täysin erilainen. Odottelimme pitkän tovin istumaan pääsyä, sen jälkeen todella pitkän tovin että saimme ruokalistat. Sen jälkeen taas yhtä pitkän tovin ennen kuin tultiin kysymään juomatilauksia ja niin edes päin. Palvelu oli töksähtelevää ja hätäistä.  

Huomautuksen jälkeen saimme vettä pöytään, samoin myös täydellisen pimeään ravintolapöytään jopa kynttilän jotta menun lukeminen onnistui (pahoittelut kuvien laadusta, mukana oli vain kännykkäkamera ja paikka oli tosiaan sysimusta).

Pikkuannoksien menu oli muuttunut viime näkemästä, kaikkein eksoottisimmat itämaiset maut oli karsittu listalta pois. Tilasimme siis grillattuja jättikatkaravun pystöjä ja avocadopyreetä, porsaankylkeä ja lasimestarin coleslawta, lihapullia ja paprikamojoa, taleggio-juustoa ja viikunaa sekä poronpaahtopaistia ja balsamico-sieniä. Yksittäisinä nämä annokset maksaisivat 5 € kpl, mutta enemmän tilaamalla saa alennusta, nämä kuusi annosta siis viiden hinnalla.

Ongelmat alkoivat heti: tarjoilijatar ei kirjoittanut tilaustamme ylös, joten en ihmetellyt että hän joutui tulemaan sitä uudelleen kysymään.

Juusto oli kuulemma loppunut alakerran keittiöstä, joten saimme kaksi katkarapuannosta hyvitykseksi. Muuten hyvä, mutta ravut eivät olleet grilliä nähneetkään: täydellisen haaleat ja puoliraa’at jättikatkaravut eivät maistuneet miltään, kuten ei avocadopyreekään. Poron paahtopaisti oli taas todella maukasta, samoin lihapullat ja porsas.

Juusto kuitenkin ilmaantui pöytään, mutta taleggion päälle oli lätkäisty grillattuun halloumiin tarkoitetut höysteet: jogurttikastike ja paahdettu munakoiso. Eivät muuten sopineet taleggion kanssa yhtään… Kun valitimme asiasta, saimme toki juustonpalasemme viikunoiden kera pöytään.

Viiniksi valitsimme Casa Emma Chianti Classicoa, joka toimi ihan hyvin perusviininä, ei kuitenkaan ehkä ihan 56 euron arvoinen ollut. Tarjoilijan viiniotteesta muuten tuli mieleen että eikö ravintola-alan kouluissa enää opeteta perusasioitakaan? Viiniä roiskui pöydälle kaadettaessa, mieheni maistettua tyttö tokaisi ”ai että kelpaa”, viinipullosta jäi valumaan pisaroita pöydälle ja kertaakaan illan aikana hän ei täyttänyt lasejamme.

Vai kenties tämä kuuluu paikan rentoon bistro-henkeen?

Toki tämä tarjoilijatar itsekin huomasi että ilta ei nyt ehkä mennyt ihan niin kuin piti ja antoi meille 50 prosentin alennuksen ruoasta. Vaikka se kuulosta komealta, käytännössä se oli toki vain noin 10 euroa ja laskumme loppusumma kohosi kuitenkin yli 80 euroon alkudrinkkien kanssa.

Noh, kannattaako paikkaan sitten mennä uudelleen? Jos kyseessä on iso seurue, joka haluaa maistella jotain pientä oluttuopin ääressä, suosittelen paikkaa lämpimästi. Romanttiselle illalliselle kahden? Ehkä ei.

Parsa-savukalasalaatti

Liv pyörittää uudelleen Food Club -ohjelmaa, ja innostuin Demon Teemu Auran ja Tommi Tuomisen parsa-savukalasalaatista keväiseksi iltaruoaksi.Ohjelmassa tätä ehdotettiin äitienpäivälounaalle.

Ohjelmassa kundit kokkasivat tämän savusiiasta alkuruoaksi, itseltäni löytyi kaapista savulohta joten annoksestani tuli hieman tuhdimpi. Kaupasta löysin salaattiin espanjalaisia uusia perunoita. Kaapissa oli myös makoisaa sinappikastiketta, joten en lähtenyt tekemään erikseen Dijon-sitruuna-salaatinkastiketta. Sen ohjetta ei näemmä tuolta Food Clubin sivuilta löytynyt, mutta tämä resepti on esimerkiksi samantyyppinen kuin mitä pojat ohjelmassa tekivät.

Jälkikäteen on kuitenkin sanottava, että olisi pitänyt tehdä tuo salaattikastike itse, sillä sitruunan puraisu olisi tehnyt salaatille poikaa. Samoin kalan olisi voinut lisätä salaattiin jälkikäteen niin että se ei olisi ollut täysin kastikkeen peitossa. 

Parsa-savukalasalaatti

2:lle

• Savukalaa
• 4 kpl vihreää parsaa
• 1 kpl punasipuli
• 5 kpl puikulaperunaa tai uutta perunaa
• 10 kpl vihreitä papuja
• salaatteja ja yrttejä

Sinappi-kastike

• 1 tl Dijon-sinappia
• 2 rkl oliiviöljyä
• 1 tl hunajaa
• 1 tl sitruunaa
• Suolaa, mustapippuria

1. Keitä perunat suolalla maustetussa vedessä, jäähdytä kylmän veden alla.
2. Keitä papuja ja parsaa kiehuvassa suolalla maustetussa vedessä noin 5 minuuttia.
3. Leikkaa parsat pienemmiksi, viipaloi peruna. Leikkaa punasipuli ohuiksi lohkoiksi ja revi salaatit pienemmiksi.
4. Mausta kaikki aineet dijon-sitruunamehu-salaatinkastikkeella ja asettele annoksiksi tai salaattikulhoon ja asettele lopuksi kala päälle.