31. joulukuuta 2011

Uudenvuoden drinkki-menu


Nautiskelemme usein drinkkejä kotona vuoksi ja sitä varten meillä on myös shakerit ynnä muut härpäkkeet. Noudatamme useimmiten tarkkoja senttimääriä niitä tehdessä, joskus sävellämme hieman vapaammin. Ja yhtä usein joudumme toteamaan, että tarkkaan harkittu resepti on usein parempi kuin itse sävelletyt.

Uudenvuoden juhlaa varten hankin tällä kertaa ainekset pariin kivaan lempidrinkkiini: omenamartiniin ja margaritaan. Lisäksi leikin hieman granaattiomenalla ja kuohuviinillä.

Mitä ikinä teetkin, ja vaikka sheikkaisit drinkkejä lasipurkissa (toimii aivan vallan hyvin minkä tahansa siivilän kanssa shakerin sijaan), muista että:
  • Jäissä ei pidä säästellä.
  • Kaikkien juomaan tulevien ainesten tulee olla hyvissä ajoin kylmässä.
  • Lasitkin kannattaa jäähdyttää joko jääkaapissa tai jäillä.
  • Jos resepti vaatii vastapuristettua hedelmämehua, mikään myytävä mehu tai mikseri ei voi sitä korvata.
  • Drinkkejä on turha tuhertaa koko iltaa: muutama riittää loistavaan juhlafiiliksen aikaansaamiseen ja sen jälkeen onkin aika siirtyä emännälle helpompiin juomiin.
Jokaiselle drinkkien ystävälle suosittelen kotiin hurmaavaksi reseptikirjaksi ja historiateokseksi Vintage Spirits and Forgotten Cocktails -kirjaa. Monipuolisesta kirjasta saa niin inspiraatiota kuin että se toimii klassisten cocktailien reseptikirjastona helposti.


Omenamartini
1:lle
  • 2,5 cl vodkaa
  • 2 cl omenamahua
  • 2 cl omenalikööriä, De Kuyp Sour Apple
  • (omenaviipale)
  1. Laita shakeriin jäitä, kaada ainekset sisään ja ravista.
  2. Kaada jäähdytettyyn martini-lasiin.
  3. Koristele halutessasi omenaviipaleella.
Margarita
1:lle (tämä mitta täyttää margarita-lasin, jos lasisi on pienempi, pienennä vastaavasti annosta)
  • 4,5 cl tuorepuristettua limemehua
  • 4,5 cl blanco (valkoista) tequilaa
  • 4,5 cl Cointreauta tai Triple seciä
Margaritasuolaa, johon on lisätty limemehua.
  1. Kaada margarita-suola lasia isommalle lautaselle ja tee siitä ympyrä (saa muun muassa Helsingissä Behnfordsilta tai voi tehdä itse tavallisesta suolasta ja vaikka raastetusta limenkuoresta).
  2. Kastele limelohkolla lasin reunukset ja dippaa lasi suolaseokseen.
  3. Laita shakeriin jäitä, kaada ainekset sisään ja ravista.
  4. Kaada jäähdytettyyn margarita-lasiin.
  5. Jos juoma on makuusi liian makea/kirpeä/voimakas, leiki voimasuhteilla ja vähennä jotain ainetta pois tästä yksinkertaisesta, mutta loistavasta drinkistä.

Granattiomena-kuohuviini
7:lle
  • 1 granaattiomena
  • 1 pullo kuohuviiniä
  1. Puolita granaattiomena ja napauttele veitsenperällä siemeniä ulos sen kuoresta. Käytä isoa kulhoa ja ”ammu” läheltä, sillä mehu todella värjää.
  2. Tipauta jokaiseen lasiin pohjalle tasamäärä siemeniä ja tipat mehua.
  3. Täytä kuivalla kuohuviinillä ja nauti.
Ihana uutta vuotta kaikille!

Helpot paistetut mozzarellajuustopatongit


Aivan äärettömän helpot ja hyvät mozzarellapatongit syntyvät kädenkäänteessä. Meillä näitä (kaloripommeja) nautitaan silloin tällöin iltapalana.

Mozzarellajuustopatongit

2-4:lle
  • 1 paketti eli 2 kpl paistovalmiita patonkeja
  • 100 g voita
  • 150 g mozzarellajuustoraastetta
  • Valkosipulin kynsiä oman maun mukaan, ainakin 4 kpl
  1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen
  2. Pilko valkosipuli ja pehmennä voi joko muutamassa sekunnissa mikrossa tai huoneenlämmössä. Sekoita valkosipulihake ja voi keskenään.
  3. Puolita patongit sekä pitkittäin että poikittain niin että saat yhdestä patongista 4 samankokoista palaa.
  4. Voitele patongit voi-valkosipuliseoksella ja sirottele päälle mozzarellajuustoa.
  5. Paista noin 10-12 minuuttia tai kunnes kullankeltaisia.
  6. Nauti heti.

30. joulukuuta 2011

Nirson syöjän vuosiprojekti 2012

Herkku ja koukku -blogissa oli vuonna 2011 ihastuttava vuosihaaste: jokaiselle kuukaudelle yksi uusi ruoka-aine. Koska olen aivan hullun nirso, varastan tämän hyvän idean vuodella 2012.

Kun ihan nopeasti mietin, mieleen tulee lukuisia, melkoisen arkipäiväisiä ruokia joita en ole koskaan maistanut. Tai jos olenkin maistanut, olen nopeasti sen suustani pois sylkenyt. Muun muassa munakoiso, litsi, mustajuuri, vispipuuro, kaalikääryle, kikherne, silli, lipstikka, mustekala, kookos missään muodossaan, viili, katajanmarja, bulgur, maksa tai polenta eivät ole koskaan päätyneet lautaselleni. Epäluuloisuuteni, niiden ulkonäön tai tuoksun johdosta.

Koska olen jo 33-vuotias ja ruokamakuni muistuttaa välillä 3-vuotiaan uhmaikäisen lapsen vastaavaa, lähden rohkeasti mukaan haasteeseen. Silloin tällöin, usein kyläillessäni, saan lisää ruokia mukaan palettiini. Näin on käynyt muun muassa juustojen kohdalla, joita olen maistellut ensin pieniä paloja vuosien varrella ystävilläni ja nyt olen täysverinen juustoholisti.

Ulkomailla olen myös rohkeasti maistellut niin etanoita kuin kaikenlaisia simpukoitakin, joten uskon että sen pelon kynnyksen ylipäästessäni voin jopa löytää tämän vuoden aikana uusia suosikkiruokia.

Ajattelin mennä tässä lähipäivinä Stockmannin herkkuun tai Hakaniemen eksoottisiin ruokakauppoihin katsastelemaan mikä ensimmäinen ”kohteeni” olisi. Joku yrtti, kasvis, liha? Vai kenties jälkiruoka? Saa antaa ideoita!

Juustoholismista puheenollen tässä alla vielä joulun juustolautasemme.
Juustotarjotin on meidän perheen suosikkeja viikonloppuiltaisin. Tällä kertaa panostin hieman enemmän kuin normaalisti ja hankin kaikki juustot Hakaniemen hallin lentävästä lehmästä.


Juustolautaselle päätyi parmiano reggianoa, pastoroimatonta 24 kuukautta kypsytettyä manchegoa, mustaa appelzelleriä, Peltola Blue -sinihomejuustoa ja aimo pala erittäin ”haisevaa” brietä.


Pastoroimattomiin juustoihin tutustuin aikoinaan nimenomaan hallissa maistellessani. Jos et ole raskaana tai kärsi jostain kroonisesta taudista, kannattaa todellakin maistaa: niiden maku on uskomattoman erilainen pastoroituihin juustoihin verrattuna. 

Juustot tarjoilin päärynän, keksien, piparien ja itsetehdyn viikunahillon kera.

Lisää joulunvietosta ja joulun kuvia muun muassa näissä postauksissa: ankkaa, possun lapaa, glögi-juustokakku, punajuuri +vuohenjuustosalaatti sekä domppaa.

Possunlapaa ja omenakastiketta


Tiesin saavani joululahjaksi padan, joten innostuin Sillä sipuli -blogin possunlapa-ohjeesta joulunalusviikolla.

1,4 kiloa suomalaista possunlapaa maksoi "hulppeat" 7 euroa Hakaniemen hallista.

Tuunailin hieman Me Naisista alun perin kotoisin olevaa reseptiä, oma hieman simppelimpi versioni samasta ruoasta alla.

Lavasta jäi myös muhkea luu josta keittelin samana päivänä vielä lihalientä pakkaseen Maku-lehden reseptillä.

Possunlapaa omenakastikkeella

6 annosta, valmistusaika: 4-5 tuntia
  • 1–1 1/2 kg pala possunlapaa (luullista tai luutonta)
  • 2 sipulia
  • 2 porkkanaa
  • 1 palsternakka
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 2–3 tl suolaa
  • 1 tl kanelia
  • 2 tl timjamia
  • 1 plo (3,3 dl) olutta (tai vettä)
Kastike:
  • paistoliemi
  • 3 dl omenasosetta
  • 2 rkl sinappia (mietoa)
  • suolaa ja pippuria
  1. Kuori sipulit, porkkanat, palsternakka ja valkosipulinkynnet. Lohko kasvikset ja laita ne uunivuokaan lihan kanssa. Hiero mausteet lihan pintaan. Kaada vuoan pohjalle olut tai vesi.
  2. Peitä uunivuoka kannella tai foliossa ja nosta se 150-asteiseen uuniin. Paista 3–5 tuntia, kunnes liha on kypsää ja hajoavaa. Lisää välillä nestettä vuokaan, jos se uhkaa kuivua. Voit pitää lihaa uunissa pidempäänkin.
  3. Tee kastike. Nosta liha ja kasvikset pois vuoasta. Kaada pohjalle jäänyt liemi kattilaan, lisää omenasose ja kuumenna. Mausta sinapilla. Lisää makusi mukaan suolaa ja pippuria.
  4. Revi liha haarukalla säikeiksi, poista rasvaisimmat osat (ja luut). Voit sekoittaa omenakastikkeen lihan joukkoon tai tarjota sen erikseen.

29. joulukuuta 2011

Glögi-juustokakku



Löysin tämän reseptin jo vuosia sitten ja olen vain odottanut että pääsen tätä tekemään. Kakku oli aivan ihanan raikas päätös täyteläiselle jouluaterialle: samalla freesi mutta joulun makuinen. 

Resepti on peräisin MTV3.fin Makuja-sivuilta.




Glögi-juustokakku

Pohja:
  • 200 g pipareita
  • 75 g voita

Juustotäyte:
  • 1 dl sokeria
  • 1 kananmuna
  • 500 g maustamatonta tuorejuustoa
  • 2 dl kuohukermaa
  • 1 tl kanelia tai piparkakkumaustetta
  • 2 rkl vaniljasokeria
  • 6 liivatelehteä
  • 2 rkl kiehuvaa vettä

Päällys:
  • 2 dl glögiä
  • 3 liivatelehteä

  1. Murskaa piparit ja sulata voi. Laita irtopohjaisen (halkaisija 22–24 cm) vuoan pohjalle leivinpaperi. Sekoita murskatut piparit ja sulatettu voi keskenään ja painele seos kakkuvuoan pohjalle. Anna jäähtyä kunnolla.
  2. Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Vatkaa sokeri ja kananmuna keskenään kovaksi vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita juustoa esimerkiksi haarukalla ja lisää se sitten muna-sokerivaahtoon. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää siihen mausteet.
  3. Ota liivatteet vedestä ja purista niistä ylimääräinen neste ja sekoita ne kiehuvaan veteen. Kaada sulaneet liivatteet kermaan. Sekoita huolella.
  4. Yhdistä kermavaahto juustoseokseen. Kaada täyte kakkuvuokaan piparipohjan päälle. Tasoita pinta nuolijalla. Laita jääkaappiin hyytymään seuraavaan päivään.
  5. Valmista glögikiille muutama tunti ennen tarjoilua. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä kymmenen minuuttia. Kuumenna glögi kiehuvaksi. Ota liivatteet vedestä ja purista niistä ylimääräinen neste. Sekoita liivatteet kuumaan glögiin ja kaada neste tasaisesti kakun päälle. Siirrä kakku taas jääkaappiin pariksi tunniksi.
  6. Siirrä valmis kakku tarjoiluastiaan ja koristele kanelitangoilla ja kohmeisilla puolukoilla tai karpaloilla.

Paistettu ankanrinta jouluruokana ja joulunviettoa kuvina

Jouluaaton pääruoan paistettua ankanrintaa lähdin tekemään Helsingin Sanomien reseptillä.

Muutoksia alkuperäiseen reseptiin tuli sienien osalta (käytin portobelloja) sekä siinä, että en tehnyt lisukkeeksi kesäkurpitsaa. Eikä liioin kotoa löytynyt marsalaa, sherryä tai portviiniäkään joten laitoin hieman punaviiniä kastikkeen joukkoon. Näin jälkikäteen mietittynä ehkä olisi kannattanut etsiä Alkosta jotain noista muista juomista, kastikkeesta tuli melko kitkerää näin tehtynä.

Oma ruokailumme jouluna oli sen verran tuhti annos, että ajattelin meidän pärjäävän tällä kertaa ilman lisukkeita tämän ruoan kanssa eikä se niitä tosiaan kaivannutkaan. Kun ruokailu kuitenkin jakautui niin monelle tunnille, tein sittenkin viereen pannulla raakana paistettuja perunakuutioita.


Sieni-pinjansiemenlisuke oli todella hyvää ja tulen tekemään sitä varmasti myös uudelleen. 

Jälkikäteen tajusin mokanneeni myös tuossa paistoajassa: 15 minuuttia oli aivan liian pitkään uunissa ankanrinnalle. Hyvältä se toki maistui näinkin, mutta itse olen verisemmän lihan ystävä.

Paistettu ankanrinta 

2:lle
  • 2 ankanrintaa
  • suolaa, mustapippuria
  • Kastike:
  • 1 iso sipuli
  • 2 dl punaviiniä
  • ankanrintojen paistinliemi
  • 2 rkl marsalaa, sherryä tai portviiniä
  • 1 rkl voita
  • 1 rkl balsamiviinietikkaa
  • ripaus sokeria, suolaa ja mustapippuria

Lisäkkeet:
  • paistettuja sieniä ja pinjansiemeniä
  • paistettuja kesäkurpitsa- ja punasipuliviipaleita, basilikaa tai
  • raakana paistettuja perunoita

1. Vedä ankanrinnan nahkapuolelle ruutumaiset viillot. Pane rintafileet kylmälle paistinpannulle nahkapuoli alaspäin. Lämpö saa nousta ja ankanrinnat saavat paistua omassa rasvassaan molemmin puolin noin 3 minuuttia. Säästä paistinliemi.

2. Mausta fileet suolalla ja pippurilla ja kääri ne folioon. Paista ankanrintoja 200-asteisessa uunissa 10–15 minuuttia niin, että ne jäävät sisältä roseenpunaisiksi. Ota paketti uunista ja anna fileiden levätä foliossa noin 10 minuuttia ennen leikkaamista.

3. Valmista kastike fileiden ollessa uunissa ja sen jälkeen foliossa vetäytymässä. Keitä punaviiniä ja hienoksi pilkottua sipulia kattilassa, kunnes punaviini on haihtunut noin puoleen. Lisää ankanrintojen paistinliemi pannulta punaviini-sipuliseokseen. Lisää väkevä viini ja kiehauta seos. Kiillota kastike lisäämällä sen joukkoon voinokare. Lisää myös balsamiviinietikka ja mausta.

4. Paista sulatettuja suppilovahveroita tai tuoreita, pieniä siitakesieniä ja lisää joukkoon pinjansiemenet. Paista öljyssä myös viipaleiksi leikattua kesäkurpitsaa ankan seuraksi.

5. Avaa foliopaketit ja leikkaa rintafileet vinoittain kauniiksi, ohuiksi viipaleiksi. Jaa viipaleet lautasille kastiketilkan sekä paistettujen sienien ja kesäkurpitsan kanssa. Ankan seuraan sopivat haluttaessa myös uunissa haudutetut kermaperunat tai pannulla raakana paistetut perunakuutiot.



Viiniksi valitsin italialaista Chianti Classicoa, Marchese Antinori Chianti Classico Riservan 2006. Viini oli aivan ihana kuten chiantit aina ja sopi taivaallisesti annoksen kanssa yhteen. 


Ja muutama muu kuva jouluvietosta ja lahjoista...


Tämän joulun värit olivat punainen ja hopea
Aamiaiseksi jouluaattona nautimme perinteisesti mätileipiä. 

Sisareltani sain Downton Abbey -kirjan ja Alessin hurmaavia miniatyyrejä heidän klassikko-esineistään.

Kokoelma jouluoluita


Glögi-juustokakku oli hurjan hyvää

Lempijoulukuusenkoristeeni, pikkuinen lasinen nalle Stockmannilta

Juustotarjotin oli illan toinen jälkiruoka




Sain kaksi ihanaa (ja isoa!) palapeliä lahjaksi

Ja palapeli (500 palan) valmistui joulunpyhien aikana.

Kuninkaallisfriikin lempijoululahja



25. joulukuuta 2011

Dom Perignon Andy Warhol 2002 -erikoispainos

Andy Warhol kirjoitti päiväkirjassaan vuonna 1981 seuraavaa: 

“Went to the gallery where they were having a little exhibition of the glittery Shoes, and had to do interviews and pics for the German newspaper and then we had to go back to the hotel and be picked up by the “2 000” people – it’s a club of twenty guys who got together and they’re going to buy 2 000 bottles of Dom Pérignon which they will put in a sealed room until the year 2000 and then open it up and drink it and so the running joke is who will be around and who won’t…”

Tästä inspiroituneena Dom Pérignon sai luvan Warholin perikunnalta pullojen tämän tribuutin toteuttamiseen, ja tilasi etikettien suunnittelun Design Laboratories at Central Saint Martins School of Art & Designista.

Pulloja tuotettiin kolmessa värissä: sinisellä, puna-oranssilla ja keltaisella etiketillä. 


Kun saimme pullon, meille kerrottiin että viini on hyvää joko nyt, tai parinkymmenen vuoden päästä. Tämä olisi toki ollut hyvä collector’s item, mutta tämän oudon vuoden päätteeksi halusimme tämän kuitenkin nyt kumota.

2002 vuosikerrasta on kirjoitettu että se on alkumaussaan mantelinen, mutta avautuu säilötön sitruunan ja kuivattujen hedelmien makuun. Tämä maku pyöristyy paahteiseksi. Suutuntuma on kiehtova, paradoksaalisesti kermainen mutta tiivis, energinen ja lämmin. Kokonaisuus pysyy hienosti kasassa intensiivisesti, jossa taustalta nousee pieni ja elegantti kitkeryys.

Ja sellainenhan tämä samppanja todella oli: upeinta, mitä olen vähään aikaan maistanut. Me herkuttelimme tällä joulupöydän alkuruoan kera ja siinä välissä kun keräsimme voimia musiikkia kuuntelemalla pääruoan tekemiseen ja syömiseen, niin ja lahjojen avaamiseen…

Punajuuri ja kotimainen vuohenjuusto alkuruoaksi


Tämän reseptin tuunasin Tomi Björkin Jim-kanavalla nähdyn ohjelman ohjeesta joulumenumme alkuruoaksi. Jätin pois punajuurimehun ja pellavaöljyn korvasin oliiviöljyllä. En myöskään löytänyt punajuuren versoja tähän hätään joten korvasin sen punamangoldi-salaatilla. Etikaksi käytin punaviinietikkaa ja leivänpalaset tein mallasleivästä.

Alkuperäinen resepti löytyy täältä.

Vuohenjuustoksi en nyt itse hankkinut kyyttöchevreä, vaan Hakaniemen hallin Lentävästä lehmästä aivan tuoretta kotimaista Kolatun vuohenjuustoa. Kypsyttelin tätä vielä hieman huoneenlämmössä ennen tarjoilua: se oli hurmaavan maukasta.

Punajuuri ja vuohenjuustosalaatti

4:lle
  • 8 kpl naattipunajuuria
  • 4 rkl kotimaista hunajaa
  • 2 rkl punajuurimehua
  • 8 kpl punajuuren versoja tai salaattia
  • 1 rkl etikkaa 
  • 2 rkl pellavaöljyä tai oliiviöljyä
  • 2 rkl pinjansiemeniä
  • 100 g kyyttöchevreä
  • 2 viipaletta maalaisleipää

  1. Kypsennä punajuuret uunissa 150 asteessa foliopaketissa uunissa, noin tunti.
  2. Yhdistä kastikkeen kaikki ainekset, hunaja, punajuurimehua ja pellavaöljy sekä etikka
  3. Paahda pinjansiemenet ja kuutioidut maalaisleipäpalaset pannulla
  4. Kuori kuumat punajuuret ja paloitte dressingin joukkoon sekoita hyvin ja aloita annoksen kokoaminen
  5. Lusikoi punajuuria dressingin kanssa lautaselle ja revi kyyttöjuustosta paloja lisäksi. Viimeistele annos pinjansiemenillä ja leipäpalasilla, punajuuren versot viimeistelevät kauniin annoksen.

23. joulukuuta 2011

Viikuna-vuohenjuusto-parmankinkku-nyyttejä iltapalaksi



Koska keittiön kaapit ovat nyt pullollaan joulun makuja, tein iltapalaksi glögin seuraksi superhelppoja pieniä nyyttejä.


Vuohenjuusto on peräisin Kolatun vuohijuustolasta, Helsingissä sitä saa Hakaniemen hallin Lentävästä lehmästä. Vaikka juusto on hyvin nuorta, sen maku tulee huoneenlämpöön tullessaan hienosti esiin.


Ohessa tarjosin saksanpähkinöitä, kinkkua ja viikunoita lisää. Näitä kaikkia saa onneksi lisää jouluaattona.


Innoituksen iltapalaan sain Kunto Plus -sivuilta, en tosin jaksanut alkaa ihan noin monimutkaista tekemään. 


Viikuna-vuohenjuusto-parmankinkku-nyytit
  • Viikunoita
  • Vuohenjuustoa
  • Parmankinkkua
  • Hunajaa
1. Huuhtele viikunat ja puolita ne.
2. Leikkaa vuohenjuustosta sopivankokoisia paloja viikunoiden päälle ja levitä juuston päälle hunajaa.
3. Kääri parmankinkun sisälle ja nauti.

21. joulukuuta 2011

Soppaa ja shoppailua


Hakaniemen hallin Soppakeittiö pelasti päiväni kun olin luuhistua jouluruokashoppailuideni alle. Nappasin mukaan päivän keitoista lihakeiton, muut vaihtoehdot olisivat olleet valkopapukeitto ja aina listalta löytyvä bouillabaisse.

Liha keitossa oli aivan uskomattoman mureaa ja muutoinkin se oli huikean hyvää. Erittäin käytännöllisessä take away -astiassa keitto pysyi lämpimänä tunnin. Mukaan sai tummaa leipää sekä leivän dippaamiseen hurmaavaa yrtiöljyä.

Mukaan hallista tarttui muun muassa porsaan lapaa, mätiä, mallasleipää, parmigiano reggianoa ja Peltola Blue -sinihomejuustoa. Näistä enemmän joulupyhinä kun saamme ne tehtyä ja syötyä.

Nyt on joulun ruoat muutoin kasassa paitsi että rohkenen huomenna vielä tekemään pienen reissun Stockmannin herkkuun. Tänään Hakaniemen hallissa oli jo niin joulustressisiä ja kiukkuisia ihmisiä, että huominen koitos hieman pelottaa. Onneksi suloiset ja ystävälliset myyjät pelastavat aina päivän. 


Itse sain apua tungoksen kestämiseen kun kuuntelin koko kokemuksen ajan toinen toistaan hurmaavampia joululauluja puhelimestani Spotify-listaltani.

19. joulukuuta 2011

Spotify-listani jouluksi


Vaikka en olekaan kirkon jäsen tai millään tavoin uskonnollinen, olen suuri joulufriikki. Mielestäni joulu on hieman vastaava kuin amerikkalainen kiitospäivä: kiitetään läheisiä myötäelämisestä ja tuesta sekä muistetaan rakkaimpia. Joulun ruokalistani on myös jo kauan aikaa ollut valmiina...
Jouluradio.fi on toki hieno palvelu, mutta sieltä tulee omaan makuuni hieman liikaa kotimaista sekä uskonnollista musiikkia, onhan se evankelisluterilaisen kirkon sponssaama. Siksi olen jo muutamana jouluna rakennellut oman Spotify-joulumusiikkilistani, jossa on suosikkejani klassisesta, r&b sekä vanhan ajan jazz-henkisistä joulumusiikeista.
Käy kuuntelemassa, musiikkia on noin seitsemän tuntia, ja sen jaksaa kyllä kuunnella muutamaankin kertaan joulunpyhinä läpi. 


Ihanaa pyhien aikaa kaikille.

Atrian Bravuuri jauhelihamureke: Helpommaksi ei ruoka voi tulla


Koska viikonloppumme oli täynnä menoa, olin päättänyt päästä ruoanlaitosta helpolla. Nappasin Lidlistä mukaan Atrian Bravuuri-sarjan jauhelihamurekkeen (3,99 €).

Ohjeen mukaan rasian saattoi laittaa uuniin joten toimin niin. En jaksanut myöskään alkaa erikseen kastiketta tekemään, joten laitoin uuniin mukaan sipulia ja kermaa. Sivuun paistoin perunoita.
Itse jauhelihamurekkeen mausteisuus oli toki melko mietoa, mutta maustetuilla perunoilla ruokaan tuli ihan tarpeeksi makua.
Jauhelihamureke uunissa
  • Atria Bravuuri jauhelihamureke (700 g)
  • 1 iso sipuli
  • 2 dl kuohu- tai ruokakermaa
  • Loraus soijaa

  1. Laita uuni lämpeämään 175 asteeseen.
  2. Silppua sipuli, laita se vuokaan ja kaada päälle kerma. Kaada kastikkeeseen loraus soijaa.
  3. Anna paistua uunissa tunti.
  4. Viipaloi 8 osaan ja tarjoile perunoiden kanssa.

Senaatin Hilli -ravintolan brunssilla: Melkoinen pettymys


Kävimme sunnuntainbrunssilla Senaatin Hiili -nimisessä uudessa ravintolassa Helsingissä Kluuvin kauppakeskuksessa. Paikka on legendaarisen uudenmaankadun Bar 9:n omistajien toinen ravintola. 

Olimme paikalla pari minuuttia vaille avaamisaikaa, joten en ihmetellyt että kaikki ei ollut vielä valmista. Mutta kun varttiakaan yli kaikki buffet-pöydän ainekset eivät olleet kasassa, alkoi ihmettely.

Buffet-pöytä oli muutoinkin ehkä erikoisin jonka olen nähnyt: ruokapuoleen kuuluivat kapris-saksanpähkinä-tomaatti-salaatti, munamangoldi-sekasalaatti sipulirouheella, silliä, jokikatkarapuja ja leipää sekä croissanteja.

Croissantit olivat kuivia ja koko salaattihässäkkä täysin väärässä järjestyksessä: lisukkeet olivat jälkiruokapuolella. Katkaravut olivat lisäksi jääkylmiä ja vetisiä.


 Jälkiruokapuolella oli hedelmiä (ilman ottimia), luumupiirakkaa ja kahvia. 


Pääruoaksi tilasimme Eggs Benedictin ja Eggs Royalen, muina vaihtoehtoina olisi ollut hampurilainen (liha, punajuuri tai kalatäytteellä) tai Eggs Florentine.


Mokasimme kun emme kysyneet mitä heidän versionsa klassikkoannoksista sisältää: tällä kertaa Benedictissä oli sekä pinaattia että pekonia, Royalessa taas lohta. Kastikkeena molemmissa hollandeisea, Benedictissa uppomunat olivat kovaksikeitettyä, Royalessa taas täysin valuvia.

Annokset olivat todellisia rasvapommeja ja isoja, mies maisteli molempia ja kehui niitä oikein hyväksi.


Yllättäen kun olimme jo juoneet kahvit, buffetpöytään tuotiin pieniä smoothie-shotteja: makuina banaani ja mansikka, ehkä. En tiedä tarkalleen, koska missään ei kerrottu mitä mikäkin ruoka sisältää. Myös juomien suhteen oli pientä epätietoisuutta: meitä ei laskutettu tilaamistamme appelsiinimehuista, joten ilmeisesti ne kuuluivat siis hintaan.

Lounasravintolamaista interiööriä ei helpottanut se, että ravintolan ja kauppakeskuksen musiikit sekosivat keskenään.

Plussaa paikalle kankaisista servieteistä, lisäksi tomaatti-kapris-saksanpähkinä-sekoitus oli oikein hyvää.

Kaiken kaikkiaan saimme mahamme täyteen, mutta en kyllä paikkaan uudelleen ole menossa tai kenellekään suosittelemassa. Onneksi meillä oli paikkaan alennuskupongit, joten maksoimme 25 euron brunssista vain 12,50 per henkilö.

Brunssi ilman pääruokaa olisi kustantanut 15 euroa ja pääruoka ilman buffet-pöytää 20 euroa! Hinnoittelussakin kannattaisi siis hieman harjoittaa tarkkuutta.

18. joulukuuta 2011

Joulukuusi, Audrey Hepburn ja 20 kirjaa pääsivät kotiin


Lauantain tohinapäivä sai alkunsa kun lähdimme käväisemään Korjaamon joulumarkkinoilla. Mukaan tarttuivat Anna Pusu -merkin hurmaavat lasiset Audrey Hepburn -korvakorut. Markkinoille ehtii vielä sunnuntaina 18.12. tai ihastele ihania koruja merkin nettisivuilla.


Jatkoille matkaa Valtterin kirppikselle pelastamaan lisää kirjoja antikvariaatin loppuunmyynnistä viime viikonlopun tapaan.



Tällä kertaa mukaan tarttui muun muassa niin Mannerheimin, Paasikiven kuin Esko Ahonkin muistelmia, yli kymmenen erilaista ruokakirjaa joista kirjoittelen myöhemmin, Mitä, missä milloin syntymävuodeltani ja Poliisi kertoo -opus. Tämä kasa irtosi 18 eurolla.


Joulukuusi hankittiin Kallion Karhupuistosta viime vuosien tapaan. Mies ei ollut kovin ilahtunut kuitenkaan taktiikastani kuusikaupoilla, ilmoitin nimittäin myyjälle ykskantaan pienen söpön puun olevan meidän. En kuulemma tule pääsemään tulevan asuntomme myyntineuvotteluihin mukaan sillä en jätä paljon tilaa tinkimiselle… J


Ostimme myös uuden joulukuusenjalan: edellinen sankari nimittäin heitettiin viime vuonna kuusen kanssa roskiin kun en jaksanut sitä ruuvailusysteemiä. Claes Ohlsonilta löytyi jalkapainikkeen avulla toimina Krinner-merkkinen mahtava laite. 35 euron hinta kirpaisi, mutta säästää toisaalta suurelta vaivalta ja säilynee meillä kauemmin kuin kympin maksavat halpisversiot.


Joulukuusenkoristeet löytyivät Stockmannilta ja noudattelevat tulevan joulupöydän valko-hopea linjausta josta kertoilinkin jo aiemmin.


Kaiken kaikkiaan niin täydellinen lauantai että voi palkita itseään taas muutamalla jaksolla Downton Abbey -sarjan kakkoskautta, vaikka se piti alun perin joulunpyhiksi säästää. Sarjan meno on kuitenkin niin hyvää, että tokkopa säilyy.

17. joulukuuta 2011

Viikunahilloa juustojen seuraksi

Rakastan viikunahilloa, mutta innostuin tekemään tätä itse ensi kertaa vasta löytäessäni Kotonatehtyä-blogin helpon reseptin ja pääsin liikkeelle. Kypsien, mutta ei homehtuneiden viikunoiden metsästäminen kun on melkoinen homma Helsingissäkin. 
Resepti on helpointa valmistaa Eldoradon tai Pirkan 200 gramman kuivattu viikuna -pussista. Huomaa, että viikunoiden liotukseen tulee varata aikaa.
Itse hulautin joukkoon desillisen glögitiivistettä, joulu kun on ja se saa nyt myös sitten maistua ja tuoksua. Lopputuloksessa glögin mausta ei tullut laisinkaan liian vahvaa, mutta muina vuodenaikoina tehtynä kannattanee toki turvautua lievempiin maustamisiin.
Meidän perheessä nautitaan tätä jouluaattona jälki-jälkiruokana juustojen ja viinin kera kuten aikaisemmin kirjoitin: Jouluaaton menu meidän perheessä.
Viikunahillo
  • 1 pussi (200 grammaa) kuivattuja, pehmeitä viikunoita
  • 3 dl vettä
  • 1 dl glögiä tai rypälemehua
  • 1 ½ dl hillosokeria

1.    Paloittele viikunat, poista mahdolliset kovat kannat ja laita ne likoamaan veden kanssa yön yli tai 8-10 tunniksi.
2.    Keitä viikuna-vesi-seosta noin 20 minuuttia pienellä lämmöllä ja lisää mehu tai glögi joukkoon.
3.    Keitä vielä 10 minuuttia ja lisää sitten hillosokeri.
4.    Keittele hillosokerin kera vielä 15 minuuttia.
5.    Murskaa viikunanpalat vielä pienemmiksi sauvasekoittimella halutessasi.
6.    Purkita kuumiin lasipurkkeihin ja jäähdytä viileässä.
7.    Säilyy 3-6 kuukautta. 

16. joulukuuta 2011

Iltapalaa ruisleivästä


Koska asun mieheni kanssa eri asunnoissa, jää ruokaa usein toiseen kotiin yli yhden hengen tarpeiden, varsinkin leipää. En ole suuren suuri ruisleipäfani, mutta iltapalaksi teen mielelläni pieniä palasia ylimääräisestä, jopa jo kuivahtaneesta ruisleivästä.

Vuohenjuustoleipäset
  • Ruisleipää
  • Vuohenjuustoa
  • Hunajaa
  • Mustapippuria
  1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.
  2. Leikkaa vuohenjuusto kiekoiksi.
  3. Sijoita kiekot leivinpaperin päällä olevien ruisleipien päälle.
  4. Mausta juoksevalla hunajalla ja mustapippurilla.
  5. Paista uunissa noin 10 minuuttia.
  6. Nauti lämpimänä.

Valkosipuli-ruisleipä palaset

  • Ruisleivät
  • Voita
  • Ruisleipää
  • Valkosipulia
  • Valkosipulidippi
  • 2 dl kermaviiliä
  • Valmis valkosipulidippiseos (esim. Taffel)
1.   Leikkaa valkosipulit, pilko ruisleipä haluamiksesi paloiksi. Kuumenna voi pannussa ja laita sipulit sekä ruispalat pannulla. 
2.  Paista noin 4 minuuttia tai kunnes omaan makuusi sopivia.
3.  Syö sellaisenaan tai dippaa valkosipulidippiin.

Voisit pitää myös näistä

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...